Eilen oli hyvää aikaa päivittää kuulumisia. Tänä viikonloppuna oli paikkakunnan isoin tapahtuma, Barraba-show. Mut vietiin paikalle lauantaiaamuna yhdeksältä ja kuski ilmoitti hakevansa aivan äkkiä rättejä että voidaan pyyhkiä pöydät (olin siis tarjoilemassa lounasta). Oli poissa tunnin, tuli takaisin vaan huomatakseen että unohti ne rätit.. oli poissa toisen tunnin ja odotin edelleen tekemättä yhtään mitään :D

Edellisen päivityksen jälkeen oon miettinyt jäämistä ja lähtemistä aika paljon. Ongelmana ei ole mikään yksittäinen tapahtuma kuten tuo ruohonleikkuu, mutta kyllä te tiedätte- kun sitä paskaa valuu koko ajan vähän niin yli se jossain vaiheessa tulee kuitenkin. Facebook-ystävät jo kuulikin ensin siitä huipputärkeästä rikkaruohonkitkennästä "kävele neljä kilometriä tuohon suuntaan ja tuu pellonreunaa pitkin takaisin ja tee sama kaikille pellolle" ja tästä rekansiivousepisodista mallia viiden minuutin välein sammuva painepesuri "noin sen kuuluukin toimia kun se on kolmivaihevehje" ja "et sä mitään suojalaseja kaipaa kun ei kukaan muukaan sellasia ole käyttänyt." Juu ei sieltä juurikaan se lehmänsonta lentänyt :D olin oikein superurpon näköinen varmaan muiden mielestä kun löysin snorklauslasit ja käytin niitä, mutta onpahan näkö tallella.

Siinä viiden minuutin välein taajuusmuuttajaa resetoidessa totesin, että en mä täällä kolmea kuukauttakaan tule olemaan. Tiedän kyllä että uusin (mutta vain toiseksi huonoiten palkattu!) työntekijä tekee ne työt joita kukaan ei halua, eikä mulla varsinaisesti sen kanssa ole ongelmaa vaikkei sekään kivaa ole pidemmän päälle. Ongelma on ton pomon asenne. En voi sietää sitä, kun joku on mielestään niin kovin älykäs ja kohtelee muita alentuvasti. Tiedänkin että MUN luonne ei anna myöten vaan kuunnella ja nyökytellä, joten pidän parempana lähteä ennen kuin kilahtaa oikein kunnolla ja sanon jotain rumaa (hyvin harvassa on ne ihmiset jotka on nähnyt kun oikeasti suutun, mutta en oo kauhean kiva silloin :D )

Vaikka tekeekin mieli sanoa oikea syy lähdölle, en tosiaan aio tehdä niin. Ensinnäkin on helpompi saada rahat ja työtodistus, toisenakin mun viimeiset päivät irtisanoutumisilmoituksen jälkeen tulee olemaan hiukan miellyttävämmät. Jos siis sen mukaan mennään mikä yleinen käytäntö on, voin lähteä viikon varoitusajalla. Vaikka nyt en ihan kauheasti tota valehtelua kannata (oon siinä siis todella huonokin vielä!), mietin että vetoan sairastapaukseen perheessä ja että nyt pitää lähteä Suomeen ASAP. Ja moralisoijille tiedoksi että Suomessa hoitaisin tän asian niin kuin aikuiset, mutta täällä en koe että mulla on kauheasti oikeuksia tulla asiallisesti kohdelluksi kun olen vain halpatyöntekijä enkä edes australialainen. Jo nämä melkein sata työtuntia viikossa vinkkaa kovasti siihen suuntaan. (:

Vähän kevyempiä asioita sitten! Eli Barraba-show. Meille luvattiin lounastarjoiluosuuden jälkeen ilta ja seuraava päivä vapaata, joten jäin suoraan tuonne. Sitten tajusin että ei hemmetti, kukaan ei ruoki koiria eikä vasikoita kun oon täällä. Pummin kyydin farmille yhdeltä järjestäjältä, ruokin eläimet ja lähdin Karin (hoitaa täällä hevosia) kyydissä takaisin. Olin ihan älyttömän väsynyt, mutta kuitenkin ainoa tapahtuma koko vuonna :D ja näinpä muuten ensimmäistä kertaa ikinä rodeota livenä! Jotenkin tuli sellainen olo että tehdäänkö tätä jossain oikeasti. Kovia ratsastajia ja lassonheittäjiä kyllä. Päiväohjelmaan verraten alkoi olla aika villi meno. Päivällä siis esiteltiin eri kasvattajien parasta karjaa ja palkittiin parhaimmat. Samoin oli kilpailuja pienille lehmipojille ja -tytöille siitä, kuka esittää ja hallitsee lehmän parhaiten. Sitä en vain ymmärrä miksi mun isäntäperheen 19-vuotias esikoinen oli kisaamassa puolta nuorempien kanssa? Totta kai se sai kaikki palkinnot. No, yleisesti opin kuitenkin mm. minkä takia esittäjä rapsuttaa lehmää pitkän kepin päässä olevalla piikillä (rauhoittaa eläintä), miten ne pitää esittää ja missä asennossa niiden pitää seistä.

Heille jotka miettivät nyt että ei vitsit mikä junttimeininki: tuli aivan Soini mieleen :D :D jos ei huomioida kauluspaitaan pukeutuneita eikä cowboy-buutseja ja -hattuja, jopa vaatemuoti oli ihan sama. Tytöillä toppaliivi ja niitä glitterifarkkuja ym. Osan kohdalla tunnisti että jos tuo olisi soinilainen, se olisi se ja se!

Baarin puoli oli aivan tupaten täynnä. Näin samoja ihmisiä kuin edellisellä kerralla baarissa. Yksi äiskä yritti parittaa mua pojalleen "kun se alkoi juuri opiskella sähkötekniikkaa yliopistossakin!" Mamma hyvä, poikas on mulle kymmenen vuotta liian nuorikin :D ja voitte uskoa että kaikki mitä se mun kämppis avautui viime kerralla työnantajiata, työstä ym. pubissa (ks. edellinen päivitys) on yleisessä tiedossa kylällä tähän mennessä. Tosin sen kyllä arvasinkin tämän kokoisessa kylässä. Omaa tyhmyyttä minusta mennä puhumaan tollasia julkisella paikalla.

Yleisesti ottaen tää tapahtuma oli kyllä oikein kiva kokemus. Lähdin joskus yhdentoista maissa nukkumaan. Täällä ei ole takseja, joten varauduin siihen että on viiden kilometrin iltalenkki edessä- mutta on se vaan hieno huomata miten mukavia ihmiset on näillä pienllä paikkakunnilla. Sain kyydin kahdelta sisarukselta kun satuin oikeasasa paikassa kysymään mahtaako kukaan tietää ketään joka olisi tulossa tänne suunnalle. Tiesin kyllä ettei tänne ketään tule, koska Mulwarree taitaa olla ainoa talo kylältä tähän suuntaan, mutta oon huomannut että joskus kannattaa olla hiukan blondi! :D

Tänään on ollut vapaapäivä, ja oon pessyt pyykkiä ja leiponut mm. pullaa, mokkapalakakkua ja sämpylöitä sekä tehnyt ihan oikeaa ruokaa ensi viikolle. Siihen nähden että aion lähteä, mun pitää ottaa joku viikon massakuuri tähän väliin ettei tarvii kaikkea jättää tänne.. menin siis ostamaan viiden kilon multigrain-jauhopussinkin ja minähä en jätä sitä noin täyteen jos maksoin 16 dollaria siitä. Aika massakuurilla tässä on kyllä oltukin jos lehmien vaaka pitää paikkansa: sen mukaan oon päässyt miehen painoon (71 kg o.O ) luotan siihen että oon niin painoalueen alarajalla monen sadan kilon lehmiin verraten että heittoa voi olla kymmenenkin kiloa. En suostu uskomaan kun peilistä näytän ihan samalta :D