Don Detillä eli 4000 saarella ollaan. Alue on nimensä mukaan täynnä saaria, jotkut hyvin pieniä ja jotkut isompia, joita Mekong ympäröi.  Matka oli kuumottava 16h, mutta se meni yllättävän hyvin. 

Vikana päivänä Vientianessa mulla oli tarkoitus lähteä käymään parissa turre nähtävyydellä. Ajattelin nousta aikaisin, mutta aamulla ku heräsin puol kasi, niin kärsin aivan tolkuttomasta päänsärystä, johon ei lääkkeet auttanut. Nukuin niin pitkään kuin pystyin ja mentiin Annan kaa viime tipalla aamiaiselle. Annan bussi Thatkaek lähti jo klo 12, joten aamupalan jälkeen sanottiin heipat toisillemme. Vähä taas edellisenä päivänä jänskätti lähteä yksin reissuun. Mut mulla alkaa kohta olla päivät vähä vähissä( enää kk!!!), nii halusin heti tulla tänne Don Detille, että saan täällä chillata ja lekotella ennen loppu kiriä. Tuli niin "juostua" toi pohjois-Laos läpi. Nyt on pakko ottaa muutama päivä aivan rennosti ennen Kambodzaa. 

Mul oli tarkoitus mennä käymään heti aamusta Laosin kansallismuseossa ja iltapäivällä Buddha Parkissa, jossa on kaikenlaisia patsaita buddhasta sekä hinduaiheisia patsaita. Mutta ylläri mun maha veti aivan oman show ja pääsärky ei suostunut hellittämään. Menin vaan päivällä käymään siel museossa ja sen jälkeen syömään. Söin hyvissä ajoin, koska jos maha temppuilee, niin että se tapahtuu ennen maratonibussimatkaa. Pari imodiumia turvaamaan myös matkaa. Ruoan jälkeen kävin Lao hieronnassa, joka ei kyllä oikeastaan eroa Thai hieronnasta ollenkaan. Hieronta vähän auttoi päänsärkyyn, mutta ei kokonaan hävittänyt sitä. 

Pick up bussia varten oli seiskalta ja guesthousella kävi pari tyyppiä hakemassa jengiä, ennen kuin mun kyyti saapu 20min myöhässä. Perussettiä. Eli sleeping bussilla Pakseen ja sieltä pikku bussilla Don setin satamaan ja sieltä botskilla saarelle. Toi sleeping bussi oli kyllä omanlaisensa elämys. Bussissa oli oikeat pedit ei penkkejä ollenkaan. Normisti täs yhessä pelissä nukkuu kaks tyyppiä, mut mä olin onnekas ja sain yhen kokonaisen yksin itselleni. Osa ei ollu niin onnekkaita ja joutui jakamaan sängyn jonkun kanssa, tutun tai tuntemattoman. Nää sängyt oli kyl tehty laolaisten mittojen mukaan, et voi olla parilla raavaalla miehellä hieman ahasta nukkua. Yksin siin oli ok, ku nukuin vähän vinosti, koska mäkin olin hitusen liian pitkä. Bussi starttas klo 20.30 ja perillä 6.30 aikataulun mukaan. Oho oho. Ja taas venailua ja mini bussi lähti klo 8 ja perillä satamassa 11. Eli matka meni kokonaisuudessaan aivan luvatusti, joka on kyllä mielestäni vähän hehkuttamisen arvoinen asia täällä. 

Saarelle saavuttuani alkoi sitten majapaikan etsintä. Tunnin pyörin ja en oikein edes tietänyt mistä alkaa etsiä. Aluksi suuntasin keskelle saarea ja eihän siellä ollut mitään muuta kuin porottava aurinko ja kuivunutta peltoa. Palasin takaisin ja suuntasin rantaa pitkin menevää polkua. Yks paikallinen tyttö skootterillaan pysähty sitten kohdalle ja sanoi, että hänen äidillään on vapaita huoneita 10€. Hinta on kyllä kova, ku pitäis löytyä puolta halvempia, mutta olin niin poikki kuumuudesta ja nälästä, olin viimeeksi syönyt edellisenä päivänä kahen aikaa mahatemppuja peläten bussimatkan aikana, joten otin huoneen. Huone ei kyllä mielestäni ole rahan arvoinen ja päätin nyt yhen yön olla tässä ja käydä huomenna etsimässä parempaa, jos ois vain tarjolla, koska turreja täällä kyllä riittää. 

Suihkun ja pienen viilentymisen jälkeen suuntasin syömään. Valitsin paikaksi rennon ravintolan, jossa voi istua lattialla patjan päällä matalan pöydän ääressä. Ruoan päälle alkoi niin paljon väsyttää, joten nukuin päikkärit samalla samaisessa ravintolassa. Heh kui siistii. Siin vaan levyttelin menee patjalla ja heräsin reilu puol tuntia myöhemmin ja tajusin, että olin nukahtanut. 

Tämän jälkeen suuntasin vähän tutkimaan saarta ja mahdollisia uusia  mahapaikkoja. Löysin toiselta puolelta saarta mukavan näkösii bungaloweja (ulkoapäin, tiedä sit minkälaisia sisältä) ja tunnelma ja maisemat oli hienoja. Ja sille puolelle näkisi myös auringonlaskut. Joten ajattelin aamulla mennä kyselee onko vapaata, ennen kuin mun pitää tää oma huone luovuttaa pois. 

Sen jälkeen kävelin saaren ympäri ja se kesti jotain 1,5h. En ollu muistanut laittaa aurinkorasvaa, joten paloin sit vissiin naamasta. Ois ollu ehkä fiksumpaa vuokrata pyörä, mut helppohan se on sanoa näin jälkiviisaana. Ei täällä saarelle oo oikein mitään. Paljon kuivunutta peltoa ja ei mitään ja tietyillä alueilla tiiviissä rykelmässä turisteille asumuksia. No tää mesta onki tarkoitettu chillailuun ja riippukeinussa makoiluun ja elämysten auringonoususta auringonlaskuun.