Viikko on hujahtanu naissa uusissa maisemissa nopeasti!Kaiken taman uuden ihmettelyn ohella ollaan saatu vahan asioitaki jarjestykseen, asunto loytyny Aucklandista, veronumero hakemukset laitettu vetamaan ja kanykkaliittymat hankittu. Toita ollaan etitty muutaman paivan ajan ihan taydella teholla, joten eikohan seki asia jarjesty tassa lahiaikoina=)

Aucklandissa asusteltiin kuus yota todella "ystavallisessa" ja "sosiaalisessa" ymparistossa.. Hostelli oli kaupungin suurin reppureissaajien keskus ja sen olosta oli menoki. Yhteiskeittiossa oli tays kaaos paalla aina ilta ruuan aikaan ja paikat hajoili suurkulutuksen alla. Henkilokunta oli ystavallista, mutta yleensa homma oli aika hastaamista. Muut reppu reissaajat, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, eivat edes tervehtineet meita. Mietittiin jo etta onko vika meissa, mutta samaan huoneeseen sattu majottumaan Australialainen tytto, joka oli pistany merkille ihan saman asian. Reppana oli viela yksin reissun paalla, toivottavasti reissu jatku paremmassa seurassa...

Toissa paivana sitten mietiskeltiin etta mitas nyt tehtais. Asunto on nyt hankittu, mutta muutto paiva on vasta 13.11. Toitakaan ei viela ole, niin mika meita Aucklandissa pidattelee, ei niin mikaan;) Niinpa eilen hypattiin bussiin ja otettiin suunnaksi Rotorua! Minulla ei ainakaan ollut minkaanlaista kasitysta koko kaupungista, mika olikin ehka ihan hyva asia=D Bussimatka tanne oli ihan mahtava! Hypattiin normibussiin kiwi expiriencin sijasta ja istuttiin haltioituneina koko kolme tuntia. Maisemat oli aivan mahtavat! Matkan aikana bussikuski esitelmoi mikkiin historiaa kaikista ohittamistamme paikoista ja sanoi aina kun kamera kannatti kaivella esiin. Tammonen palvelu suomen EB linjoillekki=)

Jenni varoittelikin jo ennen lahtoa, etta maaranpaassa tulee sitten haisemaan, mutta ihan tata en osannut odottaa.. Kyllahan me oulun kasvatit ollaan kaiken nakosiin hajuihin totuttu (kiitos Stora enson) mutta haju taalla on ihan toista luokkaa =D Madan kananmunan haju on melkein sietamaton oikean tuulen vireen kaydessa, todella toivon etta ne kuumat lahteet on kaiken taman silmien kirvelyn ja yokkailyn arvosia =D

Majottuminen oli oikein helppoa taalla! Paikka on niin pieni eika houkuttele jaamaan kovin pitkaksi aikaa joten huoneita on tarjolla paljon. Otettiin sitten sangyt neljan hengen dormista ja satuttiin oikein sopuisaan kommuuniin. Toinen kamppiksista ei puhu meille mitaan, toinen vaati sammuttamaan valot klo 9 illalla ja odotti taydellista hiljaisuutta taman valomerkin jalkeen. Mutta onneksi on tama rakas suomen kieli, jolla sitten avauduttiin Jennin kanssa toisillemme tilanteesta. Sen jalkeen kiipesimme alistuneina sankyyn ja nukuttiin oikein hyvin aamuun saakka. Ehka me tarvitaanki tuommonen aitihahmo, joka pistaa meidat nukkumaan ihmisten aikaan=D Aamulla viime oinen kiukuttelu sovittiin molemmin puolin ja kamppiksesta paljastui oikein mukava puoli! Taisi olla pinna kirealla vahan jokaisella :)

Tanaan olisi sitten tarkoitus lahta tutustelemaan ymparistoon paremmin ja ehka uskaltautua niiden lahteiden laheisyyteen. Mutta vasta sitten kun ruoka on laskeutunut kunnolla ;)

Aino