http://www.youtube.com/watch?v=2G1AtKGtFlM

Reissua takana 130 päivää, joten hip hei ja happy hanukka!

Etelä-Vietnamin valloitus jatku kohti maailman 12. suurimman joen, Mekongin suistoaluetta. ET lähti takasin työmaalle ja Kimmo hetkeksi omille teilleen, joten ryhmään kuulu viikonlopun ajan minä, Jyrki ja Saigoniin kyläilemää tullut duunikaverini Aksu. Mekong Delta on tunnettu lukuisista saaristaan, ahtaista kanaaleista ja ennen kaikkea kelluvista marketeistaan. Floating market olikin meikäläisen suurin odotuksen kohde oikeastaan koko Vietnamissa. Rima oli lähes maailmanennätyskorkeudessa, mut tällä kertaa tuli näpeille ja rumasti.

Mä oon tässäkin blogissa jo monesti maininnu, kuinka ite diggailen lähteä mestoille hirveemmin mitään ennakkoon tutkimatta ja hosua paikan päällä tarvittava info. Yleensä homma toimiikin, mut nyt on tunnustettava, et deltalta ois jääny huomattavasti enemmän käteen, jos ois perehtynyt asiaan ennalta. Jokaisella oman elämänsä visionäärillä on aina surrealistisia visioita, niin myös mulla. Suunnitelmana oli sluibailla Mekongin varrella olevan Mython kaupungin satamaan ja lähteä sieltä pienillä jokibotskeilla verkostoitumaan Mekongin kanssa kohti Canthon kaupunkia ja legendaarisia floating marketeja. Oletus oli, et Mytho on pieni uinuva kalastajakylä, mutta paskan marjat! Kehittynyt kaupunki, jossa katukuva muistutti Saigonia ja paikat tulvi turisteja, oppaita ja krääsäkojuja. Lisäksi haaveilemamme veneet oli överikalliita meidän budjeteille. Ei auttanu, ku nöyrästi lähteä bussilla Canthoon ja jatkaa sieltä. Perillä odotti Mythoakin kovempi järkytys. Kyseessä Vietnamin 3. suurin kaupunki, joka oli yksi kehittyneimmistä koko Kaakkois-Aasiassa. Baarikatuja, muotiliikkeitä, vimosen päälle discoteekkejä, uusia rakennuksia jne. Hyvästi pienet kalastajakylät!

Aamulla lähettiin klo 5 kohti rantaa etsimää kauan odottamaani kelluvaa toria. Löydettii lopulta aamusumun seasta paikallinen duudsoni, joka pienellä taskurahalla lähti omalla uppotukillaan kyydittämään meitä. Luojan kiitos marketit ei pettäny odotuksia, vaan oli just se, mitä mä mieleni sopukoissa olin ajatellu. Tarjolla veneitä toistensa perään, joissa enimmäkseentukkukauppatyylistä hedelmä- ja vihannesmyyntiä paikallisille yrittäjille ja yleista torihälinää. Seasta löytyi myös lilluva kahvila ja keittola, josta pystyi poistamaan koko porukalle aamupalaksi vietnamilaisen jääkahvin ja epailyttävän näköisen, mutta hyvän makuisen, naudanmaksa-kasvis-puuro -keiton. Vielä, kun jälkkäriks onnistuttiin kelluvasta baarista haalimaan huurteiset aamuoluet, oli edellisen päivän murheet deletoitu.

Mekongin yli viime vuosina rakennetut sillat on hyydyttänyt alueen vesiliikenteen lähes olemattomiin. Näin ollen jokiseikkailut oli parempi unohtaa ja palata takasin Mythoon. Kaupungin edustalta löytyy neljä pientä, mutta turistisoitunutta saarta, jossa voi mm. meloa vietcongin hengessä pienissä puroissa, tutustua alueen erikoisuuteen, kookoskarkkeihin, maistella hedelmiä, vierailla kuuluisan piripäämunkin museossa, kuunnella paikallista äärimmäisen skeidaa musiikkia ja puuhastella kaikkea muuta "mukavaa". Lopulta siis hermo kireänä annettiin selkärangan katketa ja otettiin 5 h turistikierros lähisaarille koko muun seurakunnan sekaan. Vyölaukut kireällä, kamerat kaulassa ja lippis hartioita myöten päässä matkaan. Delta tuli, delta meni, tulipahan tehtyä. Päivän kohokohtana oli lounaaksi nautittu kokonainen orava ja krokotiilicurry, joita harvemmin pääsee kotimaan ankeudessa maistelemaan.

Kaiken kaikkiaan kolme päivää kestänyt vierailu suistoalueelle, oli todella suuri pettymys. Liekö syy sitten Vietnamin sota -leffojen luoman mielikuvan vai minkä... Joka tapauksessa, jos haluaa autenttisen Mekong-elämyksen suosittelen matkustamaan Etelä-Laosiin neljäntuhannen saaren alueelle, jossa vesi virtaa ja ketään ei näy missään. No onneks floating marketit ei pettäny!

Viikonlopun jälkeen Aksu jatko matkaa Kambodzaan ja muu ryhmä on taas takasin Saigonissa. Niin erikoiselta kun se kuulostaakin, ni meillä on pian tiedossa ihan oikeita töitä...

P.S. Aksua voi muuten seurata Suomessa tällä hetkellä Sub TV.llä pyörivässä Top Chef -ohjelmassa, jossa Sir Herlevi yrittää marssia kohti Suomen kokkikuninkuutta. Ei muuta, kun ääniä koko kansan omalle nallekarhulle!