Viimein perilla!Lentojen kanssa oli ongelmia jo Suomesta lahtiessa ja valitettavasti ne ongelmat ei siihen loppuneet..Lontooseen asti paasin suht hyvin, mutta Lontoosta Miamiin menevaan koneeseen tuli teknisia ongelmia, joita selviteltiin mahtavat 2 ja puoli tuntia, kunnes kapteeni vihdoin ilmoitti, etta voimme lahtea. Ei yhtaan lisannyt stressia;) Miamiin lennettiin tuntia nopeammin kuin oli tarkoitus, joten ehdin viime hetkella Costa Rican lennolle. Kone lahti syysta tuntemattojmasta kuitenkin n.tunnin myohemmin ja lopulta kukaan ei ollutkaan vastassa kentalla, kuten oli sovittu. Onneksi yksi kiltti taksikuski pelasti tilanteen ja soitti hastellille(oma puhelin ei toimi) ja paasin viimein 27tunnin jalkeen nukkumaan.Matkustan siis Toven kanssa, jonka nain viimeeksi viisi vuotta sitten, kun olimme molemmat au paireina Englannissa. Vahan mietitytti miten tullaan toimeen, mutta juttu jatkui kuin olisimme nahneet pari viikkoa sitten!San Jose ei ole ihan mun juttu, rapistunut ja mitaansanomaton sanoisin. Mutta tarkoitus ei koskaan ollutkaan viettaa taalla kuin pari yota, joten eipa tuo haittaa=) Huomenna olisi tarkoitus matkustaa bussilla Puerto viejo de talamancoon, joka on pieni kaupunki caribian puoleisella rannikolla. Reppureissaajien party-town. Tarkoitus olisi koittaa ensimmaista kertaa surffausta, mutta katsotaan nyt miten se menee...