Tie San Agustinista takaisin Popayániin oli helvetillinen. Kuusi tuntia tärinää. kaarroksia ja monttuja. Asiaa ei myöskään helpottanut paikallemme juntannut liikakiloinen täti. No, Popayán kuitenkin saavutettiin ja yövyimme jälleen Casa Familiar Turisticassa.

Eilen siirryimme yhdeksän ja puolen tunnin matkan (kahdeksan tosin luvattiin kestoksi) kilometrin ylöspäin Ipialesiin. Matkan maisemat olivat jälleen kerran aivan tajuttomat. Ipiales oli valintamme kahdesta syystä: kaupunki on kaksi kilometriä Ecuadorin rajasta, jonne matkamme jatkuu huomenna ja kaupungin liepeillä on tunnettu pyhiinvaelluskohde Santuario Nuestra Señora de Las Lajas.

Kyseinen Las Lajas on paikka, jonne legendan mukaan 1800-luvun puolessa välissä ilmestyi itse Neitsyt Maria. Paikka sijaitsee rotkon reunalla ja 1900-luvun alkupuolella paikalle rakennettiin uusgootti -tyylinen kirkko, johon nykyään vaeltaa ihmisiä rukoilemaan ihmettä. Kirkolle johtavia portaita reunustavat sadat kiitoskyltit tapahtuneista ihmeistä. Meidän ruisleipä/makaronilaatikko -ihme jäi kylläkin Marialta toteuttamatta...

Huomenna siis Ecuadoriin, joten niputetaan Kolumbian maa yhteen:

- Erittäin organisoitu ja puhdas maa. Esimerkkinä linja-autoasemat ovat aivan erinomaisia.

- Bussimatkat ovat pitkiä, mutta halpoja ja maisemat ovat mahtavia. Päätiet ovat hyvässä kunnossa ja liikenne kohtalaisen maltillista. Syrjäseuduilla tiet voivat tosin olla melkoisia koettelemuksia.

- Ruoka on hyvää, monipuolista ja halpaa. Mainittakoon tulinen maustekastike ají. Kolumbiassa myös vanha ystävämme keitetty peruna palasi ruokavalioomme. Lounaalla kannatta ehdottomasti valita menu del dia (keitto, pääruoka ja mehu), jonka yleensä saa alle kahdella eurolla.

- Turvallisuustilanne maan pääteillä on hyvä, joten bussimatkailua ei tarvitse missään nimessä pelätä. Muutenkin tunsimme kaikkialla olevamme turvassa, mutta ei maan aseelliset joukkiot ole minnekkään kadonneet. Lehdistä voi päivittäin lukea yhteenotoista mm. armeijan ja FARC:n välillä, joten iso osa maasta pysyy vielä matkailijoiden ulottumattomissa.

- Toistaiseksi turisteja maassa on muutamaa kaupunkia lukuunottamatta melko vähän, joten kannattaa varautua intensiiviseen tuijotteluun (ainakin jos on kovinkin vaalea). Yleisesti ottaen kolumbialaiset ovat mukavia, eli ei kannata vetää hernettä nenään, vaikka vähän sormella osoiteltaisiinkin.

- Maan luonnon monipuolisuutta on turha lähteä edes kuvailemaan, koska maa on erittäin iso ja maasto todella vaihtelevaa. Mutta pakko sanoa, että Kolumbia on ehkä kaunein maa missä olemme olleet.

Kaikenkaikkiaan erittäin miellyttävä maa ja kiitos huonon maineensa, melko vapaa turisteista. Joten mars matkaan! Pablo Escobarin, René Higuitan ja Raul Reyesin kotimaalla on paljon tarjottavaa.