Jätin viimeisen blogimerkinnän tarkoituksella vähän myöhemmäksi jotta saisi vähän etäisyyttä matkaan ja pystyisi itsekkin tarkastelemaan tehtyä vähän objektiivisemmin. Nyt kun runsas kuukausi paluusta on kulunut on yhteenvedon aika:

Ensimmäisenä otetaan käsittelyyn paluumatkan turbulenssit ja raha-issue joka kaikkia on kovasti tuntunut kiinnostavan. Tilannehan oli siis se että jouduttiin ostamaan lentojen peruuntumisen vuoksi uudet lentoliput Suomeen ja näin ollen matkaan tuli viellä uusi mutka Ukrainassa ennen Helsinki-Vantaalle saapumista. Kotiin päästyä laitoin vakuutusyhtiöön (O-P Pohjola) vahinkoilmoituksen sekä soitin kuluttaja-asiamiehelle neuvoa kysyäkseni. Kuluttaja-asiamies neuvoi ottamaan yhteyttä Euroopan kuluttajakeskukseen koska kyseessä oli Intialainen lentoyhtiä (JetAir). Kuluttajakeskukseen soitettuani sieltä arvioitiin että ottamalla yhteys suoraan lentoyhtiöön / matkatoimistoon olisi paras mahdollisuus saada korvauksia kuluista. Molemmat oli toki jo koitettu aikaisemmin ilman tuloksia. Lopulta vyyhti alkoi purkautua otettuamme yhteyttä luottokorttifirma Visaan ja tehtyämme sinne reklamaation toteutumattomista kaupoista. Tätä kirjoittaessani nyt onkin ilo todeta että muutama päivä sitten menettämämme summa palautui kokonaisuudessaan luottokortille ja asia tuli näin ollen päätökseen. Risuja sen sijaan voisi antaa vakuutusyhtiöön kielteisestä korvauspäätöksestä oletuksiin vedoten - Lentoja ei kuulemma korvata mikäli lentoyhtiö on ajautunut konkurssiin. Tässä tapauksessa näin ei asia edelleenkään ole vaikka JetAirilla 1,3 miljardia dollaria velkaa onkin..

Kotikoulun pitäminen on herättänyt myös paljon kysymyksiä ja tässä vähän pohdintaa: Meidän tapauksessamme matkan ajan pidetty koulu oli antoisaa ja ainakin tällä kertaa sujui oikein mallikkaasti. Oltiin koululla käyty opettajan kanssa etukäteen lävitse oppimisalueet matematiikasta sekä äidinkielestä ennen matkaa ja Torontossa sitten säännöllisesti aamuisin otettiin aukeama tai kaksi sovittuja tehtäviä. Oppialueet pystyi helposti suorittamaan annetussa ajassa ja taisipa tulla lisätehtäviäkin tehtyä kymmeniä sivuja ennen kotiin paluuta. Kouluun palattua Syksy oli samalla tasolla luokkatovereiden kanssa ja pääsi tänään toiselta luokalta kesälomille erinomaisella todistuksella. Kaiken kaikkiaan pisti miettimään kuinka paljon koulujen päiväohjelma (päivän pituus) on valjastettu palvelemaan yhteiskuntarakennetta pelkästään oppimiseen tähtäämisen sijaan? Muksut täytyy säilöä kouluun aamuisin jotta vanhemmat pääsevät oravanpyörään (luetaan: "töihin") ja iltapäivällä sitten palautetaan kotiin jotta 8-16 arki saataisiin pyörimään. Puolensa ja puolensa kai tässäkin..

Henkisellä tasolla on myös ollut helppo huomata kuinka paljon matka lähensi perhettämme ja oli hienoa oppia omista lapsistaankin kokonaan uusia puolia. Kun päivät vietetään yhdessä alati muuttuvassa miljöössä jatkuvien uusien ärsykkeiden vaikutuksen alaisena ihminen paljastaa aina todellisen luonteensa eikä rooleille tai feikkaamiselle jää aikaa. Oma neuvoni onkin esim. seurustelusuhdetta aloitteleville seuraava: Toisen ihmisen oppii parhaiten tuntemaan pitkän matkan aikana. Kun poistutaan mukavuusalueilta ja haastetaan itseämme päivittäin, todellinen luonteemme paljastuu ennemmin tai myöhemmin eikä fuulaamiselle jää aikaa. Kukaan ei jaksa esittää enää mitään siinä vaiheessa kun univaje on 24 tuntia ja verensokerit alhaalla etsitään majoituspaikkaa jostain ränsistyneeltä sivukujalta vesisateen takoessa päälakeen : ) Niin se vaan on että matkailu "avartaa" tässäkin suhteessa.

Kaiken kaikkiaan Kanadan matkasta jäi äärimmäisen positiiviset fiilikset ja ammennettavaa voimavaraa jäi kuukausiksi eteenpäin. Ollaan onnekkaita kun meillä oli mahdollisuus tarttua tälläiseenkin mahdollisuuteen - pieni breikki arjesta kannattaa aina ja seuraavakin reissu on jo tukevasti suunnitteilla : )

Toronto TOP 5:

1. Tim Horton´s

2. Blue Jay´s

3. Ihmisten ystävällisyys

4. Chinatown

5. CN-Tower