Jet Lag is b#tch!!

+6 Tunnin aikaero Toronton ja Kiovan välillä otti veronsa viimeyönä kirjaimellisesti - Nukkumaan mentäessä Boryspolissa sisäinen kello näytti iltapäivää ja Sumu oli ainut joka pystyi nukkumaan koko yön häiriöittä. Me muut nukuimme tunnin, pari - jonka jälkeen valvottiin 5 tuntia ja sitten taas nukuttin tunti kunnes herätyskello soi klo 6:30. Kamppeet kasaan ja pihalle jossa Fly&Sleep:in omistaja odotti klommuisella fordilla. Saatiin kyyti lentokentälle 5€:n hintaa vastaan ja kentällä sitten aamupalaa. Kaksi turvatarkastusta ja kaksi passien/lippujen tarkastusta myöhemmin oltiin vihdoin kansainvälisellä alueella! Enää tarvitsi raahautua kuin koneelle ja viimeinen lentomme oli vihdoin alkamassa..

Lento Kiovasta Helsinki-Vantaalle kesti vain 2 tuntia joka tuntui mitättömältä verrattuna aikaisempiin Trans-Atlantis lentoihin. Toisaalta aika mateli kaikkien ollessa rätti-väsyneitä rytmin sakattua pahemman kerran.. Siinä sitten koomattiin kunnes kone lopulta aloitti laskeutuminen kotimaan kamaralle.

H-V:llä matkatavarat saatiin nopeasti haltuun ja tullin jälkeen se alkoi nopeasti iskostua sumuiseen mieleen: Seitsemän viikon Kanadan rupeama oli vihdoin tulossa päätökseen(!) Helsingin mummi ja ukki olivat meitä asemalla vastassa ja lapset jäivätkin nyt suoraan Helsinkiin viettämään pääsiäistä. Me Memmun kanssa sen sijaan jatkettiin seuraavalla bussilla kohti Turkua. Mielessä siinsi kaino toivomus muutaman tunnin nokosista ennen klo 21:00 alkavaa työvuoroa.. Tästä olisi hyvä aloittaa neljän yön työputki.