AKVAARIOELAMAA

Pienelle Koh Taon saarelle lahdettiin Ban Phesta 11.3 ja perille paastiin 12.3. Matkan kesto noin 20 tuntia. Yritettiin paasta lahtemaan kahden bussilla Ban Phesta, mutta se oli taynna joten jouduttiin odottamaan seuraavaa bussia tunti. Odotuksen jalkeen sitten paastiin matkaan kohti Bangkokkia. Bangkokissa bussi tuli Ekkamain asemalle joka on melko pitkalti toisella puolella kaupunkia kun Khaosan Road josta Lomprayahin bussi kohti Taoa lahtisi. Lippuahan meilla ei tietenkaan valmiiksi ollut taolle ostettuna. Tunnuslauseeksi muodostunut: Juosten kustu on puoliksi tehty piti siis jalleen paikkansa. Aikaa kumminkin oli reilusti, eli noin 2,5h. Hypattiin taksiin ja pikku neuvottelun jalkeen kuski suostui viemaan meidat mittarilla Khaosan Roadille. Yleensa kyydin saaminen Bangkokissa mittarilla tuottaa suunnattomia ongelmia. Kuskit yleensa haluavat sopia noin kaksinkertaisen konttahinnan jokaisesta matkasta.

Sitten varsinaiset vaikeudet vasta alkoivatkin. Ensimmaisen kymmenen minuutin jalkeen taksi oli edennyt noin sata metria ja 20 minuutin kohdalla mittarissa oli jo kammottavat 1,5 euroa ;) ja taksi oli paassyt 800m eteenpain. Ruuhka oli pahin mita tahanastisilla Bangkokin visiiteilla on nahty. Alunperin jo mietittiin olisiko fiksumpaa ottaa Skytrain keskustaan ja jatka sielta sitten tuktukilla Khaosanille (Skytrain on ruuhkaisimpien valtavaylien ylla kulkeva "metro" jolla matkustaminen maksaa noin 0,5-1 euroa/matka). Hiljalleen rupeaa tuntumaan silta, etta taalla kehittynytta ns. reissuvaistoa kannattaisi ruveta jo uskomaan. Taksikuski ei osannut sanaakaan englantia, mutta elehti vahan siihen tyyliin, etta kannattaisikohan hypata Skytrainiin. Ei sitten auttanut muu kuin maksaa kuskille ja menna Skytrainiin, jolla matka sitten taittuikin huomattavan nopeasti. Keskustassa vaihdettiin tuktukkiin, jolla loppumatka sujui ongelmitta. Meidan onneksemme ruuhka oli vain keskustaan pain.

Khaosanilla sitten etsiydyttiin Lomprayahille, joka jarjestaa bussi/lautta-matkoja Koh Taolle ja muille lahisaarille. Toimiston edessa oli noin 50 ihmisen jono, koska kaikki olivat odottamassa bussin lahtoa. Ystavallinen asiakaspalvelija ilmoitti sitten, etta liput olisi pitanyt ostaa paivia etukateen ja ettei nain myohaan enaa ole mahdollista lippuja saada. Tassa vaiheessa meinasi hymy lopullisesti hyytya. Jostain kummasta sitten pikku vaannon jalkeen jarjestyi 2 paikkaa. Sinansa aika hyvin etta busseja matkaan lahti 4 ja ainoastaan 2 paikkaa oli jaljella. Kun selvittiin loputtomilta tuntuvien saatojen jalkeen yobussiin paatettiin korkata tuliaisiksi saatu Salmaripullo. Ainoa mika sujui matkan aikana ilman ongelmia oli tuktuk-kyyti. Niihin sentaan aina voi luottaa.

Koh Taon saari on viimenakemasta mennyt aika reilusti taas eteenpain, lieko sitten hyva vai huono asia. Markkinatalous jyraa ja osa paikallisista yrittajista on ostettu ulos omista pikku yrityksistaan. Taman jalkeen tontti lyodaan sileaksi ja paikalle tehdaan jotain tuottavampaa. Queen Resort, jossa asumme onneksi pyorii viela perhevoimin. Bungalowimme Sairee-beachilla maksaa 9 euroa/yo. Aurinko paistaa paivalla aika kuumasti ja tuulettimella varustetut mokit lampenevat lahes saunalukemiin. Meilla onneksi on niin varjoinen paikka, etta aamuyolla bungalowissa on suorastaan kylma. Ainoa aika jolloin aurinko paistaa "kotiimme" ilman puiden varjoa on sen laskiessa. Mikas sen kivempaa.

Viimeiset 4 paivaa saarella on kulunut Sonjalta sukelluskurssin parissa ja Heikilta mopolla saaren loputtomia snorklauspaikkoja kierrellen. Jo toisena paivana bongattiin ensimmaiset riuttahait ja kaikkea muutakin mukavaa on nahty. Nakyvyydet ovat olleet ainakin toistaiseksi 15 metrin luokkaa, jota voi jo pitaa melko hyvana. Kuvia ja vidoita saatiin laitettua jonkun verran lisaa, eli niita voi menna tiirailemaan jos kiinnostaa.

Taman viikon lauantaina olisi tarkoitus lahtea siirtymaan Phukettia kohti, koska Heikin vanhemmat vuorostaan tulevat sinne 2 viikon lomalle. Yhteydet Taoltakin pelaavat sinne hyvin, mutta voi olla, etta jos vesielama rupeaa kyllastyttamaan taalla niin siirrymme viela jonnekin tassa valissa.

Todennakoisimmin tilanne varmaankin on se, etta lahdemme lauantaina taalta maskin rajat syvalle silmien ymparille painuneina kohti Phukettia ;)