@ Beijing Capitol Airport. Odottelen lentoa Pohjois-Korean pääkaupunkiin Pyongyangiin. Takana on tapahtumarikas viikko ja paljon istuskelua junassa. Chengdusta matka jatkui historialliseen Xianin kaupunkiin. Xianissa tuli nähtyä Terrakota soturit, jonne sain muuten opiskelijalipun suomalaisella ajortilla! Kyseessä oli aika kookas alue ja sotilaiden kaivaminen haudoista jatkuu vieläkin, vaikka ensimmäisestä löydöstä on jo lähes 40 vuotta. Päätin ottaa päivästopin Xianiin, sillä junalippu Chengdu-Shanghai olisi maksanut yhtä paljon kuin junalippu Chengdu-Xian-Shanghai ja matka-aika oli suurin piirtein sama, jos ei jopa nopeampikin. Takapuolta säästäen istuin siis mieluummin kaksi noin 15 tunnin pätkää junassa reilun 30 tunnin sijaan. Xianista matka jatkui alkuperäisistä suunnitelmista poiketen siis Shanghaihin isääni Heikkiä tapaamaan. Isä oli työmatkalla Shanghaissa ja olimme sopineet näkevämme siellä viikonlopun ajan. Hauska viikonloppu se olikin ja dormeissa majoittumisen sijaan pääsin viettämään pari yötä 5-tähden hotellissa. Aterioissakaan ei tarvinnut tällä kertaa säästää ja ruokaa sai varmasti riittävästi! Hotellilta lähdettyäni lipastin kaiken mitä se tarjosi aina shampoista vanupuikkoihin… Lento lähtee kohta, joten tekstin kirjoittaminen jatkuu Pyongyangissa.

---

Nyt on pari täyttä päivää Pohjois-Koreassa takana, mutta enpä kerro vielä enempää tapahtumista täällä. Todetaan vain, että on aika erilaista muihin maihin verrattuna. Muutaman päivän ajatusten kokoaminen on luultavasti tarpeen kun palaan Pekingiin. Voin kyllä sen kertoa, että päätin vaihtaa 24 tunnin junamatkan lentoon ja maksaa 50 euroa ylimääräistä, sillä tällä hetkellä olen "vähän" täynnä juna- ja bussimatkustamista. Statiikkaa saatte joskus myöhemmin kun jaksan Excel taulukoita päivitellä (kyllä, pidän kirjaa kulkuneuvoissa käytetystä ajasta ja oikeastaan tilastoin muutenkin kaikkea matkaan liittyvää.) Vielä pitäisi päästä edullisesti Pekingistä Hong Kongiin. Em. voidaan tulkita myös vuorokauden mittaiseksi junamatkaksi… Äääh.

Shanghaissa tuli nähtyä perusturistinähtävyyksiä ja nimeän ne kuvateksteihin kunhan lisään kuvia. Aikamoinen määrä niitä on tullut räpsittyä ja osa odottaa julkaisua. Muutamalla viime kerralla kun olen yrittänyt luoda kuvakansioita blogiin, niin Kilroy Blogs ei ole antanut tehdä sitä - tosi ongelmallinen sivu kuvien lisäämisen suhteen. Eikä toimi Facebook, joten voi olla, että saatte aikamoisen läjän kuvia katsottavaksi vasta parin viikon päästä. Iskä kun lähti Shanghaista, tsekkasin itseni sisään erääseen hostelliin noin puolen tunnin päähän keskustasta. Lievän koti-ikävän iskiessä kävelin ympäri kaupunkia syöden saamiani lakuja, suklaata ja ruisleipää. Osan ruisleivästä tosin säästin junamatkalle ja makeaakin jäi vielä pahemman päivän varalle. Illalla, juuri ennen pimeäntuloa suuntasin Shanghai Financial Center Toweriin, jonka huipulla sijaitsee maailman korkein näköalasilta. Ostin lipun sadanteen kerrokseen, joka on vajaan 500 metrin korkeudessa! Kannatti taas yrittää; sain opiskelijalipun ajokortilla :) Olin tosi yllättynyt, että tornille ei ollut jonoa ollenkaan. Ylhäältä tuli nähtyä Shanghai sekä päivänvalossa että valaistuna pimeällä. Makein asia oli kuitenkin ns. Skybridge, jonka keskellä meni lasi, josta oli näkymät vajaan puoli kilsaa alaspäin. Tuli siis käveltyä vähän niin kuin taivaassa. Matkalla huipulle tapasin meksikolaisen Luisin, joka on asunut kuitenkin opiskeluajoista lähtien jenkeissä. Juteltiin ja vaihdettiin kuulumisia ja entisenä reppureissaajana hän halusi välttämättä tarjota mulle majapaikkaa omasta hotellistaan. Tyhmähän sitä olisi jos kieltäytyisi taas yöstä viiden tähden hotellissa, joka sijaitsee ns. Bundissa eli aivan keskustassa! Ennen kuin roudasin tavarat hostellilta hotellille, syötiin hotellin ilmainen päivällinen. Illasta kävin vielä polkemassa kuntopyörällä, uimassa sekä saunassa. Aamupala tietenkin kuului "hintaan." Tällaiseen luksuselämäänhän voisi vaikka tottua! Ennen juna-asemalle lähtöäni sain kutsun Luisin ja hänen tyttöystävänsä luokse Atlantaan, jos siellä päin päätän pyöriä. Luultavasti en tällä reissulla, mutta toivottavasti parin vuoden päästä roadtripillä. Vuorossa oli junamatka Shanghaista Pekingiin, kestoltaan 15 tuntia. Otin pienen riskin junan kanssa, sillä sen piti olla 9.23 Pekingissä ja lento lähti 12.55. Periaatteessa hyvin aikaa ehtiä lentokentälle, ehkä aikaa jopa eksyä. Juna oli tosin vähän myöhässä ja juna-asemalta mun piti alun perin ottaa lentokenttäbussi, mutta enpä sellaista löytänyt. Ei siis muuta kuin metroilla seikkailemaan kohti lentokenttää. Perille pääsin kuitenkin ajoissa ja EU:n lentokieltolistalla olevan (ainakin oli joskus) Air Koryon lento kohti Pyongyangia lähti myös aikanaan… Seuraava tekstinpätkä tulee käsittelemän Pohjois-Koreaa (tai Koreaa pohjoiskorealaisten sanoin) kunhan saan aikaa kirjoittaa sen.

Jos luet tätä, olet velvoitettu kommentoimaan blogia. No ei kai. Mutta olisi kiva lukea enemmänkin kommentteja blogin perässä. Mitä haluaisit kuulla enemmän - tietoja paikoista, omia tuntemuksia, jotain muuta? Tai voit yksinkertaisesti kertoa miten sulla menee!