Myanmarista saavuttu tanaan Bangkokiin. Huh, mika reissu! Aivan ihana maa, vaikka turisteja on kylla enemman kuin osasin odottaa, eika koskemattomasta paikasta enaa oikeastaan ole kyse. On ollut vastoinkaymisia matkassa, mutta on myos ollut hyvin mielenkiintoinen kokemus, jota en vaihtaisi pois. Hygieniataso ja ruokakulttuuri menevat kylla miinuksen puolelle, mutta jos Myanmariin matkustaa, taytyy muistaa etta kyseessa on yksi koyhimpia Kaakkois-Aasian maita.

Saavuttiin Mandalayn lentokentalle Air Asian lennolla ja heti terminaalissa satuttiin tormaamaan saksalaiseen mieheen, joka puhuu tosi hyvaa suomea! Han on siis asunut nelisen vuotta suomessa, mutta taytyy sanoa etta aika hieno suoritus, kun miettii miten vaikeasta kielesta kyse. Lahdettiin hanen kanssaan kohti keskustaa taksilla. Ensin nostettiin lentokentalta paikallista rahaa. Myanmarissa siis kay kyatit ja dollarit, dollareita oltiin jo vaihdettu Suomessa. Loydettiin yhdeksi yoksi ihan kohtuuhintainen majapaikka, joka myos meni paikallisille, eika sotilashalitukselle. Alunperin olin Myanmarissa liikkeella silla asenteella, etta mahdollisimman vahan koetan tukea hallitusta. Tosin, on silkka mahdottomuus matkustaa maassa ilman etta rahaa menee hallitukselle. Dollarit tulee olla sileita ja hyvassa kunnossa, silla muuten niita ei oteta vastaan missaan.

Seuraavana paivana lahdettiin iltapaivabussilla Hsipawn vuoristokylaan, hieman pohjoisemmaksi. Matkan siis piti kestaa alun perin viisi tuntia, mutta kokonaisuudessaan matkaan kului ainakin kahdeksan tuntia. Mentiin vuoristoteilla, ja yht akkia liikenne seisahtui taysin. Siina sitten edettiin hitaasti ja selvisi, etta yhteen jyrkkaan mutkaan oli jumittunut iso rekka. Tie oli ihan taynna rekkoja. Eniten rekoissa naytti olevan lastina jotain mustaa kiviainesta, ehka hiilta. Saavuttiin elavana perille myohaan illalla ja loydettiin majoituskin ihanasta guest housesta. Ei ihan shokki minulle tama matka, Ghanassa kun olen kaynyt. Siellakin liikenne toimii vahan miten sattuu.

Lahdettiin seuraavana paivana yhden paivan vaellukselle, joka osoittautui aika haastavaksi.. Matka oli jyrkka ja helletta yli 30 C! Nahtiin matkalla pienia vuoristokylia ja kaunista maisemaa. Pysahdyttiin yhteen kylaan syomaan ja juotiin kylalaisen talossa teeta. Alaspain tultiin skootterilla, joka oli janna kokemus, hieman pelotti kyydissa kun oli kapea tie ja toisella puolella jyrkka pudotus! Erikoinen ilmio nakyi muuten katukuvassa jo heti ensimmaisina paivina, ja samaan asiaan kiinnitin vuoristokylassakin huomiota, nimittain naisten ja joidenkin miestenkin kaunistautumiseen liittyva erikoisuus: tanakha. Kyseessa on kasvoihin meikkina ja aurinkosuojana kaytettava voide, jota saadaan hieromalla sandalwood puuta (en tieda mika suomeksi) ja vetta kiven paalla siten, etta siita irtoaa tuota ainesta. Kaupoissa myydaan myos Myanmarissa erilaisia thanaka saippuoita ja valmiita voiteita. Toinen erikoisuus, jota ei voi olla huomaamatta, on miesten pukeutuminen. Monet miehet pukeutuu longiin, eli "pitkaan hameeseen". Todella hurmaava asuste, sopii tosi hyvin miehille. :) Kolmas erikoisuus on varmaan Intian matkaajille tuttu betelin pureskelu ja syljeskely, ehka hieman allottava tapa.. Jussi tokaisikin, etta tuntuu vahan silta ku olisi Intiaan saapunut!

Shipawsta lahdettiin Inle Lakelle yobussilla, kauniiseen jarvimaisemaan. Tiedossa olikin, etta turistien pitaa maksaa ns. "sisaanpaasy" alueelle mentaessa, eli 10 dollaria siita etta menee vierailemaan alueella.. Ja mihinkas muuhunkaan kun hallituksen taskuun, ainakin osa rahasta.. No, eipa auttanut itku markkinoilla, maksettava oli jotta paasi alueelle. Saatiin upeita kuvia jarvimaisemasta ja vierailtiin jopa Myanmarin ainoalla viinitilalla. Miinuspuoli paikassa on se, etta se on siis kaytannossa turisteille raataloity. Toki jos haluaa syoda valilla muutakin kuin paikallisia ruokia, joka on aika yksipuolista, on mukava paasta nauttimaan ja rentoutumaan. Emme kuitenkaan odottaneet etta paikka olisi niin turistisoitunut jo nyt. Haettiin kuitenkin talta osiolta matkaa jotakin muuta kuin pannari ja pizza ravintoloita. Allottavin kokemus oli se, kun mentiin veneajelulle paivaksi jarvelle, kierrettiin workshopeja, jossa oli turistisalaa myynnissa ja yhden workshopin nurkassa oli kaksi paduang heimon naista tekemassa kangaspuilla huiveja, laitettu ikaan kuin esille turisteille siihen! Moni otti heista kuvia, ihan kuin entisajan sirkuksen karvaisista lapsista, tai muista "kummajaisista".. Tsiisus.. No, huvinsa kullakin, itse en tykannyt yhtaan. Kyllahan naiset vaikuttivat iloisilta, mutta periaatteen vuoksi en lahtisi tuollaista toimintaa kannattamaan. Ja kyllahan jokainen voi aina esittaa iloista, se nyt onnistuu kaikilta.. Lisaksi opas sanoi, etta naiset ovat taysin eri kylasta, ja on asettunut kyseiseen kylaan ihan vaan turistien vuoksi. Nailla heimon naisilla on siis kaulassa metallirenkaita, niin etta kaula on venynyt ylipitkaksi. Olen aina halunnut myos nahda Paduang heimon naisia, mutta en edes tiennyt etta heita on Inlella. Enka ehka talla tavalla heita olisi halunnut nahdakaan.

No, ei siita sen enempaa. Inle jarvelta lahdettiin taas eteenpain bussilla (taas) Baganiin. Bussilla siis kannattaa Myanmarissa liikkua. Se on halvin ja katevin tapa paasta paikasta toiseen. Bussimatkat saattaa olla vuoristoisia, ja otin itse usein matkapahoinvointilaakkeen ennen matkaa. Bagan olikin mielestani Myanmarin kohokohta. Tavattoman kaunis kaupunki! Melkein kuin Kambodzan Angkor Wat. Tosin sinnekin turisti joutuu pulittamaan 15 dollaria.. Satoja vanhoja Bagodoita nakyy maisemassa, ja auringonlasku on jarkyttavan kaunis! Jos massia loytyy, voi menna auringonnousun aikaan kuumailmapallolennolle kaupungin ylle.

Baganista sitten pienelle rantarentoutukselle etelammas Ngwe Saungiin ja siita Mawlamyinen kaupunkiin. Tassa kohtaa matkaa erkaannuttiin vasta ystavastamme, oli mukava tutustua uusiin mahtaviin tyyppeihin, tavattiin pari aussia ja saksalaistakin. Upea reissu kaikenkaikkiaan! Loppuun tosin sairastin ruokamyrkytyksen, mutta oli nuo tuskalliset bussimatkat ja sairastelut kaiken arvoista. Baganin auringonlaskua parempaa maisemaa en kylla viela tahan mennessa ole loytanyt! Jos yhtaan on Intia ihminen, fiilistelee aitoja paikkoja ja tunnelmaa, ja jossa ihmiset ovat super ystavallisia, suosittelen Burmaa ihan jokaiselle. Luksusmatkailijoille suosittelen kylla joitain muita kohteita, silla mukavuudesta taytyy siella matkatessa tinkia.

Kuvia lisailen myohemmin, nyt otetaan yojunan nokka kohti Laosia, siella varmaan nettikin toimii jotenkuten! Rapeat 12h matkustusta jalkapohjat edella. :D Nahdaan!

p.s pahoittelut jos teksti sekavaa tms. tuli vahan kiirus! :)