Niin se vaan arki alkoi Buenosissakin, ja kaksi kuukautta vierähti kuin siivillä. Olin olevinani niin kiireinen, ettei blogin päivittämiseenkään riittänyt aikaa lainkaan. Kolmen päivän kouluviikot on pitänyt meidät kouluhommiin hautautuneena! (Not) Siispä tässä vähän takautuvasti helmi- ja maaliskuun kuulumisia (kirjoitan tätä siis huhtikuun alussa).

Helmikuun alussa siis meillä alkoi ns. normaali opiskelu. Aikataulu meillä on siitä lähtien ollut seuraava:

Tiistai

09:00-11:30 Global business and entrepreneurship

12:00-13:30 Spanish (Oon edelleen keskitason ryhmässä vaikka en vieläkään tiennyt mitä siellä teen :D olin ihan pihalla aina)

Keskiviikko

09:45-12:15 Business negotiations

12:45-15:15 Strategic management

Torstai

09:00-11:30 International business law

12:00-13:30 Spanish

Että sellasta! Aika leppoisasti on siis menty eteenpäin. Lounastauoilla olemme käyneet useimmiten parin kymmenen metrin päässä olevassa kiinalaisten pitämässä "kilogramo" -paikassa, jossa voi siis ostaa lounasta kilohinnoilla. Laatu nyt on vähän mitä on, mutta siellä saa mahansa täyteen jopa alle kahdella eurolla ja valikoima on laaja. On salaatteja, hedelmiä, riisiä, nuudeleita, perunoita, perunamuusia, lihaa, kalaa ja kanaa, kevätrullia ym.

Ensimmäisten viikkojen ajan kävimme koulun italialaisessa Piachere -kahvilassa, mutta jo silloin alkoi empanadat ja toastit tulemaan korvista, joten kilogramo oli oikein hyvä löytö! Ensimmäisiä kertoja kiinalaisessa käydessä se oli vielä aika suppeavalikoimainen eikä siellä käynyt paljonkaan ihmisiä, mutta puskaradio hoiti asiansa ja nykyisin tuntien loputtua sinne pitää juosta ennen muita opiskelijoita, jos haluaa istumapaikan! Valikoimakin laajentunut kivasti :)

Intensiiviviikkojen jälkeen olimme kaikki aika puhki, joten kun joku ehdotti pientä viikonloppulomaa rannalla, olin heti mukana! Niinpä eräänä torstaina koulun jälkeen seikkailimme reppujemme kanssa Retiron bussiterminaaliin. On muuten sellanen paikka missä en mielellään yksin liikkuisi päivälläkään... Vaikka barrio (eli asuinalue) Retiro on muuten ilmeisesti rikkaiden aluetta, on terminaalin ympäristö täynnä kaiken maailman hiippareita, hörhöjä ja kodittomia, jotka eivät käyttäydy kauhean suopeasti "rikkaita" eurooppalaisia kohtaan. Onneksi meitä oli iso porukka, ja pääsimme bussiin ilman kommelluksia.

Viiden tunnin bussimatkan jälkeen saavuimme Villa Gesellin pieneen rantakaupunkiin, otimme pari taksia ja huristelimme hostellille. Jonkun väärinkäsityksen vuoksi osa meistä joutui maksamaan suuremman summan kuin mitä netissä huonetta varatessa meille ilmoitettiin. Maksoimme kuitenkin summan, tosin hyvin vastahakoisesti, koska halusimme olla kaikki samassa paikassa.

Viikonloppu meni leppoisasti rannalla loikoillessa, ravintoloissa syöden ja juoden, ja satuimmepa pääsemään osaksi argentiinalaisten polttareitakin. Tosin polttariporukan lisäksi samassa hostellissa meidän kanssa asui jonkin sorttisia elämäntapabilettäjiä(juoppoja), joiden vuoksi trancemusiikki soi kellon ympäri, ja kovimpaa tietenkin kello neljän ja kahdeksan välillä aamuyöllä. Onneksi oli korvatulpat niin sain edes vähän nukuttua! "Pienten" ruuhkien takia paluumatka venyi muuten seitsemään tuntiin, heh heh!

Helmikuun alussa meidän ryhmä ja koko yliopisto sai huonoja uutisia, kun meitä intensiiviviikkojen ajan opettanut miesopettaja kuoli. Emme tiedä vieläkään mitä hänelle tapahtui, mutta pahalta tuntuu silti. On se elämä vaan niin karua...

Hmm. En edes muista enää kaikkea mitä tapahtui helmikuussa! Olis pitänyt olla vaan reippaampi tän blogin kirjottamisessa niin ois saanut itsellekin vähän yksityiskohtaisempia muistoja :)

Muistaakseni kiinalaisten uutta vuotta juhlittiin myös helmikuussa. Kävin kahden ranskalaisen ja kahden saksalaisen tytön kanssa katsomassa juhlahumua barrio Chinossa lauantai-iltana. Saavuttiin juuri sopivasti paikalle katsomaan lohikäärmeiden tanssi, jonka jälkeen käytiin syömässä muutamalla eurolla valtavan kokoiset ja todella hyvät nuudeliannokset ja kevätkääryleet.

Helmikuussa koko Etelä-Amerikka juhli karnevaaliaikaa, ja se näkyi myös Buenos Airesissa ja meidän kotikadullakin. Meidän katu risteää isomman avenidan kanssa, ja tossa Scalabrinilla oli helmikuun jokaisena viikonloppuna pienimuotoiset juhlat käynnissä. Tanssia, laulua, soittoa, rumpuja ja karnevaaliasuja nähtiin ja kuultiin kello kahteen asti yöllä lauantaisin ja sunnuntaisin. Täällä ei ole tuplaikkunoita nähtykään, joten kaikki meteli kadulta kantautuu aika hyvin myös meidän kämppään sisälle. Onneksi olen jo tottunut suurkaupungin meteliin, vaikka ennen nukuinkin aina tosi kevyesti.

21.-22.2. olimme isolla porukalla Ultra Buenos Aires -festareilla. Siellä me ja monta sataa tuhatta muuta ihmistä tanssittiin ja juhlittiin auringon nousuun asti! Ei varmaan tarvitse edes erikseen kertoa, että oli HUIKEAA! Yksi parhaista viikonlopuista ikinä! Tiesto, Hardwell, W&W, Pendulum, Showtek ja Steve Aoki, joka oli yllättäen mun lemppari. No oli Showtek myös "aika" hyvä...

Yllättävää oli myös se, kuinka hyvin festareiden järjestelyt pelas! Perjantaina ei käytännössä tarvinnut jonottaa vessaan tai juomatiskille juurikaan, lauantainakin vaan kymmenisen minuuttia enimmillään. Juomien ostaminen oli hoidettu niin, että ensin jonotettiin yhdelle tiskille ostamaan juomalippuja, jonka jälkeen mentiin lippujen kanssa seuraavalle tiskille hakemaan juomia. Aluksi tuntui hölmöltä jonottaa kahdelle eri tiskille, mutta sitten kun keksin ostaa monta lippua kerralla, sainkin juomat aina tosi nopeasti.

Oon muuten varmaan unohtanut kertoa millanen kämppä meillä on. Tää on aika kiva! Sijainti on ensinnäkin aivan loistava. Palermo Soho on tosi turvallista aluetta, ja niinpä yölläkin voi tietenkin varovaisuutta noudattaen kävellä tuolla suht rauhassa. Metrolle on matkaa noin viisi korttelia, ja kauppa on niin lähellä että sen näkee meidän keittiön ikkunasta. Tässä rakennuksessa on vaan kolme asuntoa, meidän on toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Tän asunnon ekassa kerroksessa on iso ja avara olohuone, kunnon keittiö, pieni vessa ja suht iso terassi, jossa meillä on myös perinteinen argentiinalainen parilla, jossa ollaan tehty aivan mahtavaa asadoa! Meillä oli terassilla myös pieni kasattava uima-allas, mutta ei käytetty sitä kertaakaan :D Monia tunteja kuitenkin loikoiltiin auringossa, mutta enää sinne ei paista, kun aurinko on niin alhaalla. Talvi tulee!

Yläkerrassa meillä on iso vessa, jossa on kylpyamme ja suihku. Lisäksi meidän kolme makuuhuonetta löytyy ylimmästä kerroksesta. Huoneet on vähän eri kokoisia, niinpä päätettiin tyttöjen kanssa vaihtaa niitä noin viiden viikon välein. Kämppä on siis tosi kiva! Sopivasti yhteiseloa mutta myös yksityisyyttä jos niin haluaa. Mitä muiden opiskelijoiden kans jutellut, niin eniten kateutta aiheuttaa meidän omat huoneet ja kunnon keittiö, nimittäin monet muut jakaa huoneen/yksiön kaverin kanssa, ja pienten asuntojen keittiöt on aika, noh, pieniä.

Täältä voi katsoa kuvia meidän kämpästä: https://www.airbnb.fi/rooms/1117106

Mulla meni kyllä hetki ennen kun ehdin käyttämään meidän kaasulla toimivaa uunia :D Kaasuhellaa nyt oon ennenkin käyttänyt, mutta toi uuni... muutaman hetken kulutin kun yritin sitä saada sytytettyä! Nyt osaan senkin taidon, ja oon monet kerrat jo paistanut uunissa ukin ihanaa mussakkaa. Tuli kyllä itku kun sitä ekan kerran tein.

Mutta sitten ruuista vähän enemmän. Argentiinassa pihvit ja liha on tietenkin iso juttu, niitä saa joka ravintolasta ja kaupassa pihvit on naurettavan halpoja. Ollaankin säästetty kivasti rahaa, kun ollaan paistettu asadot meidän omassa parillassa. Asado on siis perinteistä argentiinalaista grilliruokaa, joka paistetaan hiiligrillissä avoimella tulella.

Choripan on täällä myös yleinen ruokalaji. Se on siis leipää, jonka välissä on chorizomakkaraa. Sitä voi maustaa myös oman makunsa mukaan chimichurrilla tai muilla hyvillä kastikkeilla.

Empanadat on pieniä pasteijoita, joissa on sisällä esimerkiksi kinkkua, juustoa, jauhelihaa tai kasviksia. Oikein hyviä ja aika edullisia, joita saa joka kadunkulmasta, kahvilasta ja pitseriasta.

Dulche de Leche. Sitä on muuten joka paikassa! Suoraan käännettynä "makeaa maitoa", joka on siis vähän kuin Nutellaa, mutta kinuskin makuista. Sitä on siis jokaisen levonnaisen ja jälkiruuan sisällä, lisäksi ihmiset ostaa sitä purkeittain kaupasta ja laittaa leivän päälle! Hullua. Tosi makeaa, mutta esimerkiksi kun tytöt teki ranskalaisia crepejä, niin niiden kanssa dulche de leche sopi oikein hyvin!

Alfajoresit on TODELLA makeita, siis oikein ällön makeita leivonnaisia, joissa on sisällä keksin muruja ja dulche de lecheä (tietenkin), ja päällä reilu kerros suklaata ja manteleita. Yhdessä pienessä alfajoressa on ainakin mausta päätellen reilu 500kcal! :D

Sitten juomapuolelle. Viini on edelleen halpaa ja hyvää, mutta sitä ei viitsi baarissa juoda. Ja koska juon Suomessa lähinnä lonkeroa, olinkin ongelman edessä, sitä kun ei saa täältä. Siispä opettelin juomaan olutta! Siis minä! Kyllä, vaaleat oluet kuten Miller ja argentiinalainen Quilmes menevät alas oikein mukavasti varsinkin kuumana päivänä terassilla istuessa.

Siinä missä Suomessa juodaan Kossua, täällä juodaan Fernettiä. On muuten yks karmeimmista asioista mitä oon koskaan maistanut! Vaikka joukossa olikin reippaasti Colaa niin yksikin hörppy sai pärskimään juomat ympäriinsä. HYI, älkää kokeilko.

Matea argentiinalaiset juo kuin suomalaiset kahvia. Siis koko ajan, joka paikassa ja kaiken kanssa. Mate on siis hyvin yrttistä teetä, jota juodaan pienestä kupista metallisella pillillä. Useimmiten matea juodaan ystävien kanssa, jolloin matekuppi kiertää ihmiseltä toiselle, ja kaikki juovat samalla pillillä. Monissa matkamuistomyymälöissä ei myydä muuta, kuin matekuppeja. Omituista.

Maaliskuun kuulumiset kerron seuraavassa päivityksessä!