Kuukauden päästä olenkin sitten lentokoneessa tähän aikaan. Hassua, mutta se on varmaan se mikä jännittää mua eniten. En vielä voi käsittää ollenkaan, miten lentokoneessa pystyy istuun 25 h yhtä soittoo. Muut asiat, (kuten lähteminen Australiaan ylipäätään)ovatkin vielä sitten niin abstrakteja asioita etten edes yritä käsittää niitä.

Olen ollut tosi laiska suunnittelemaan mitään tarkemmin tai ottamaan selvää esim. työpaikoista. Yritin tosin, mutta kun tarjontaa on niin paljon, niin ei jaksa keskittyä. Varsinkin kun uskon, että kaikki on helpompaa paikan päällä kun näkee millaista siellä on ja miten homma toimii.

Olen nyt sopinut Annan kanssa, että neljän ekan (jo maksetun) hostelliyön jälkeen menen Canberraan silloin suununtaina. Sillä on se seuraava viikonloppuna pitkä vapaa torstaista sunnuntaihin. Siitä seuraavat kaksi viikkoa viuhdon jossain, takaisin Sydneyssä tai missä lie. Jouluna menen Annalle pariks viikoks, sillä on silloin loma. On ihanaa, kun Anna & Mike asuu siellä ja näen ne niin pian tuloni jälkeen! Varmaan auttaa mahdolliseen koti-ikäväänkin. Ja aika hyvin jaksottuu toi mun oleminen, et eka neljä päivää tutustumista ja tunnustelua Sydneyyn, sen jälkeen Annan luo viikoks Canberraan, sit mahdollisuus vaikka työskennellä kaks viikkoa jossain, ja sit taas jouluaika, jonka jälkeen olenkin varmaan jo paljon viisaampi monessa asiassa. No siis mitä häh, mä kun olen luullut ettei mulla ole suunnitelmaa, mutta johan tuossa on plääniä kerrakseen!

Nyt vaan ennen lähtöä haluan nähdä kaikki ihania tyyppejä mahdollisimman paljon ja viettää aikaa rakkaiden kanssa! Ja toki olen liekeissä sekä työpaikan että (varsinkin) omista läksiäisistäni.

Mieli vielä yrittää ymmärtää lähtemistä ja kaikkea, mutta kyllä vartalo on jo NIIN valmis aurinkoon ja isoihin lämpölukemiin!! (Vartaloa on myös viety ahkerasti lenkille viime aikoina ja pakotettu lukuisiin keskivartalon lihaksia kiinteyttäviin liikkeisiin.)