Terppa!

Phi Phin turistimassat tosiaan jäi taakse melkein viikko sitten ja ajelehdittiin lautalla tunnin verran eteläänpäin ja saavuttiin Lannalle. Saaren nimi on siis Lanta ja sitä ei ole nimetty liukumiinojen mukaan vaan se tarkottaa jotain ihan muuta. Satamassa alkoi jo kova tinkaaminen että miten päästään halvimmalla sille rannalle mihin haluttiin. No sedät pyysi sen verran tuhtia hintaa, että mentiin kysyyn muilta reissareilta et mihin ne on menossa jos saatais kimppakyytiä. Sit löyty tällänen ryhmä rämä joilla oli ilmanen kuljetus johonkin resorttiin sillä samalla rannalla mihin me oltiin menossa. Luvattiin käydä katsomassa niitten mökkejä ja saatiin samalla ilmanen kuljetus. No eihän me tietysti sinne jääty ja tiedettiinhän me se jo etukäteen. Oli vähän liian tyyriitä bungaloweja meidän budjetille. No sitten heitettiin reput taas selkään ja alettiin käveleen katua pois päin rannasta, koska sillon hinnatkin yleensä tipahtaa. No eka paikka siinä 100 metriä rannalta osoittautui niin kivan näköseks paikaks että me otettiin se heti. Maksettiin saman verran kun krabilla että ei tääkään paikka nyt mikään ylihalpa ollu. Saatiin kuitenkin kämppä tokasta kerroksesta omalla vessalla ja parvekkeella, missä oli jo valmiiksi riippumatto. Kaikki näytti siis todella hyvältä kunnes ilta pimeni ja me painuttiin pehkuihin ja huomattiin että meidän katolla asui hiiriyhdyskunta jotka piti aina öisiä bileitä meidän huoneessa. No tää me oltiin valmiita sulattaan kunnes alakerrassa alko vielä vähän äänekkäämmät saksalaisten bileet. Meillä oli aamulla aikanen herätys kun oltiin varattu läheiseltä sukelluskoululta snorklausreissu seuraavaks päiväks ja meidän piti olla paikalla jo 6.30 aamulla. No yö unet jäi vähän vähäsiks.

Seuraavana aamuna matka meidän snorklauspaikalle Koh Rokille kesti onneksi 2,5 tuntia joten ehti vähän ottaa edellisenä yönä menetettyjä yöunia kiinni. Venekin keinu siihen malliin että oli parempi nukkua kun yrittää hankkia merisairautta itelleen. Paikka missä snorklattiin oli jo veden pinnaltakin katsottuna tosi nätin näkönen paikka. Me oltiin ainoita jotka snorklas ja muut meni sukeltaan, mutta mekin saatiin silti oma ohjaaja meille mukaan. Mikä oli loppujen lopuks ihan hauskaa kun se ui edeltä ja niin sanotusti etti meille kaloja ja muuta nähtävää, joten ei tarvinnu kun uida vaan perässä ja pitää silmät tarkkana. Mun maski vuoti alussa kuin seula mut mä vaihdoin sit sen meidän ohjaajan kanssa maskit päikseen ja se toinen toimi tosi hyvin. Villellä ei ollu ihan niin hyvä säkä. Sen maski vuoti kanssa aika pahasti mut se ei päässy enää vaihtaan sitä koska vene oli jo ajanu pois meidän luota. No näillä mentiin ja kyllähän siellä silti nähtiin taas paljon hienoja kaloja. Pari isoa körilästäkin nähtiin ja paljon erilaisia koralleja. Ja mä näin niin monta nemoa etten jaksanu enää edes laskea niitä. Pulikoitiin menemään varmaan tunnin verran ja sit uitiin takas veneelle syömään lounas ja sen jälkeen ei kun takas veteen ihmetteleen kaloja. Tällä kertaa nähtiin iso mureenakin. Ville harmi kyllä missas sen ku se ui liian kaukana ja sit kun se pääsi paikalle niin mureena oli jo ehtiny karkuun. Tokalla kerralla ei nähty enää mitään uusia kaloja mutta mä ihailin koralleja ja sitä miten kauniisti aurinko veden pinnalta heijasti niihin ja meren pohjaan. Tämän jälkeen ajettiin veneellä vähän kauemmaks missä sukeltajat meni sukeltaan vähän syvemmälle. Meidän ohjaaja kävi katsoon oliko näkyvyys tarpeeks hyvä että me oltais voitu mennä kans snorklaan, muttaei sielä kuulemma oikein mitään näkyny. Ville kuitenkin hyppäs sinne kanssa ja sano et näki paljon kaloja, mutta suurin osa niistä ui niin syvällä ettei niitä nähny kunnolla. Pohjaa siellä ei näkyny ollenkaan niin tuli kuulemma sellanen tunne ettei tienny yhtään mihin suuntaan oli menossa kun kaikki näytti samalta. Sukeltajilla oli vähän syvemmällä sellanen iso kivi missä ne kävi kattelemassa kaloja. Mä säästelin mun palaneita pakaroita ja pysyin laivassa. Tän jälkeen suunnattiinkin nokka kohti kotia ja kaikki oli väsyneitä mutta tyytyväisiä reissuun.

Illalla oltiin aikas poikki ja painuttiin nukkumaan tosi aikasin vaan huomataksemme että naapurin ruotsalaiset ei ajatellu nukkua koko yönä ja pitivät sellasta meteliäettä ei kyllä nukkunu varmasti kukaan muukaan. Jopa edellisen illan metelöivät saksalaiset kävi sanomassa niille asiasta, mutta ei ne desibelit laskenu ollenkaan. No toisen huonosti nukutun yön jälkeen päätettiin vaan olla ja rentoutua seuraava päivä. No se oli muuten hyvä idea paitsi että ruotsalaiset jatko sitten juhliaan koko sen päivän sielä meidän kämpillä joten musiikki soi täysillä ja huuto oli myös sen mukaista. Meillä meni iltäpäivällä hermot ja päätettiin lähteä jonnekin muualle viettään aikaa. Illalla kun tultiin takasin niin ne oli jo huomattavasti väsyneempiä ja metelin taso oli laskenu huimasti. Me vaan oltiin hyvin skeptisiä että saadaanko nukuttua sinäkään yönä. No kyllä me vähän paremmin nukuttiin, vaikka hiiret piti taas bileitään ja yksi ruotsalainen kävi huutelemaan niille muille kun ne oli nukkumassa.

Seuraavana aamuna me vaihdettiin majapaikkaa. Oltiin saatu tarpeeksi huutamisesta ja juhlimisesta. Löydettiin pienen hiekkatien päästä mukava pihapiiri jossa on 6 bungalowia ja huippu ystävällinen omistaja täti. Ja kaiken tän päälle tää on myös halvempi vaihtoehto. Ja taas on oma vessa ja terassi riippumatolla. J Iltapäivällä lähdettiin saaren pääkylään metsästään bussilippuja meidän seuraavaan kohteeseen Trangiin. Tarkotus oli myös käydä taas kirjakaupassa hommaamassa uutta lukemista. Tää reissu pääty olemaan ihan susi. Ei saatu lippuja kun ne oli paljon kalliimpia kun täältä meidän rannalta myydyt ja kirjakauppakin oli suljettu. L No käytiin lounaalla ja mä sain tosi hyvää nuudelikeittoa joten edes joku asia onnistu. Ostettiin sitten bussi liput kun päästiin takasin omalle rannalle. Illalla käytiin meidän lähirantabaarissa iltapalalla ja iltaoluella ja sitten rauhallisille yöunille, koska täälä uudessa paikassa ei ole ketään mekastajia.

Tänä aamuna sitten koitti meidän viimenen kokonainen päivä täälä Lantalla ja se me pyhitettiin tietysti rannalla makoiluun. J Ensin käytiin rannalla aamupalalla ja sitten vaan loikoileen kuumalle hiekalle. Sitten seuraavat pari tuntia menikin seuraavanlaisesti: makoilua, uimaan, makoilua, uimaan, frisbeen heittelyä, uimaan, makoileen, uimaan... No te varmaan tajusitte pointin. J Sitten käytiin teidän rakkaan kotiväen iloksi laittamassa taas uusi blogi ja tunkemassa vähän murua rinnan alle ja taas rannalle makoileen ja heitteleen frisbeetä. On tää matkustus vaan niin rankkaa. Sit kun aurinko laski niin hiihdeltiin (hiekkaa pitkin, ei lunta) takasin meidän pikku tönölle ja suihkun kautta pääsin tähän koneelle kirjottaan taas teille mussukoille. No huomenna on taas lähtö edessä ja Trangiin ollaan siis menossa. Se on pikku kaupunki tästä vähän sisämaahan päin ja noin kahden tunnin ajomatkan päässä. Eli siis oikeesti saadaan taas istua ainakin kolme tuntia minibussissa no mut katotaan miten se menee. Lanta on ollu ihan kiva paikka. Täälä on ollu paljon rauhallisempaa kun Krabilla ja Phi Phillä mutta ei me silti tännekään haluttais kovin pitkäks aikaa juuttua. Eli oman rauhan ja budjetin etsintä jatkuu edelleen...

Enkelikala-Eeva ja Vesikäärme-Ville