Yo!

Yritan uudestaan. Viikolla kirjootinjo yhden sata kilsaa pitkan blogin Sydneyssa mutta paikallinen tietokone internetyhteyksineen havitti sen blogin sen kummemmin tallentamatta. Silloin meni hermo, mut nyt ma yritan kerrata menneita uudestaan.

Elikka. Tyot on tehty jo pidemman aikaa sit. Viime blogissa hehkutettiiin viimesia tyopaivia ja nyt on nahty ja koettu. Aletaan siis alusta.

Kesakuun alusta nostettiin sita kuuluisaa kytkinta ja suunnattiin Jervis Bayhin. Paikallisten suosiossa oleva, kuvankaunis rantakylayhteiso ei todellakaan antanut meille parastaan silla kolme paivaa ja yota satoi putkeen. Hirmu kiva. Tosiaan ois varmasti ollu kaunis paikka mutkun merenrannalla ei ole kivaa jos vaan sataa ja tuulee. Teltta oli ton reissun jaljilta pari viikkoa marka. Jervisista pakattiin melkein iloisin mielin laukut ja suunnattiin viela etelampaan. Sen suuremmin suunnittelematta loydettiin itsemme Begasta joka on tunnettu paikallisesta Bega- juustosta. Sen kummempaa elamysta ei tasta kylasta irronnu, kunhan saatiin yo nukuttua ja aamupalaks tehtiin ihan liian isot pekonisampylat :)

Begasta matka taas aamunkoitteessa jatkui kohti henkilokohtaista suosikkiani Coomaa ( lausutaan [khuuma]). Lausuntatapa ei tosin kertonut totuutta Coomasta vaan siella oli kuuman sijaan pirun kylma. Itseasiassa kyseinen vuoristokyla on kylmin paikka missa ollaan tahan mennessa kayty, ja mun puolesta ei kyl tartte yhta kylmia paikkkoja enaa kiertaakaan. Coomaan oli hirveen kiva ajaa, vuoristotiet on kovin mielenkiintosia ja nakymat vahintaankin komeita. Tahan samaan voi lisata etta ylipaansa tuolla Sydneyn etelapuolella on erittain mielenkiintoista ajella. Tiet ei todellakaan ain a ole hyvassa kunnossa, ylamakea tulee heti alamaen jalkeen ja visa versa ja seka yla- etta alamaessa on aina mutka. ELi perinteinen suomalainen mokkitie jaa pahasti kakkoseks tossa vuoristoradassa. Eipahan nukahda rattiin..

Jeppista. Coomassa paleltiin siis yks paiva, siellakin satoi vetta. Kaytiin Snowy Mountainsilla, jossa piti kyseisena viikonloppuna alkaa laskettelukausi. Lunta vaan ei ollu kuin sen verran etta puiden lomasta naki valkosia lantteja. Coomasta matka jatkui Canberraan ja ACT.hen (Australian Capital Territoryyn).

Canberra on siis Aussien paakaupunki ja ACT on Canberraa ymparoiva laani. Canberraa itseaan on kaikki sanoneet' ettei siel ole mitaan muuta kuin Sotamuseo, joka onkin sit hieno. Noh, piti kyl paikkansa. Saatiin me aika kyl kulumaan parinpaivan aika ostoskeskuksessa ja syomalla hyvin. No se sotamusea kyl vei toisen paivan. VOitteko kuvitella, me viihdyttiin museossa yli viis tuntia! Se oli tosi magee paikka ja vaik kerto vaan australialaisten taisteluista niin osu ainakin just mun hermoon. Ainoa miinus tulee siita etta kahdessa toista maailman sotaa esittavassa kartassa oli merkittySuomi miehitetyksi Saksan toimesta. Taahan on puppua ja minuu niin harmittaa, etta just tallaisten mokien takia ulkomaalaiset luulee, etta Suomi on taynna natseja tai sit et Suomi on edelleen osa Venajaa.. ei hyva. Muuten kyl kaikki pinnat museolle. Canberrassa oli muuten kans kylma, ja juu siellakin satoi. Nukuttiin viel teltassa eli todella sai palella oisin...

Canberran jaatya taakse ajettiin Sydneyn lentskarikentalle ja nostettiin siskot autoon kyytiin. Niiden kanssa meni kaks paivaa shoppaillessa (jippii) ennekuin suunnattiin Blue Mountainsille. Toinen stdneylaisten suosima lomapaikka. Hirveen kaunis paikka se olikin. Minen ite oo ikina kayny missaan vuoristoissa ja maisemat oli toooodella upeita, semmosia: vau, onpas tasta jyrkka pudotus tai toi on aika magee vesiputous!Hirveen hienoja juttuja. Ja nyt taisin valehdella, koska veikkaa et BLue Mntsilla oli kylmempi kuin Coomassa, njoo, liian kylma joka tapauksessa.Se ei tietty haitannu niin paljoa kun koko ajan kaveltiin pitkia matkoja ja lukemattomia maaria rappusia...Maisemien osalta varmaan naa vuoret on ollu mulle se hienoin juttu. toistaiseks.. BLue Mntslla kaytiin myos Jenolan Cavesilla eli semmosella yli 300 luolaan kasittavalla kompleksilla. Siin tuli semmonen olo etta se oli ihan ihmisen tekema turistirysa, koska se vaan oli niin iso! Kaytiin kahdessa tunnelissa kiertamassa ja kaiken nakosta nahtiin taas. Ei oikein osaa selitta mita nahtiin kun opas ei kertonutkaan suomeks vaan englanniks ja osa ja ymmartamatta:) ei se toki mitaan, tippukivia siel ainakin oli, sen ma tiesin ja ne oli hienoja. Taas saatiin kavella sata miljoonaa porrasta :) pakarat on siis kuosissa.

Vuorilta siirryttiin takaisin Sydneyyn juhlimaan Kaisan Synttareita. Syotiin ihan kunkkuruokaa Radio Cairo- ravintolassa. Tiina kehui syoneensa parasta ravintolaruokaa ikina. Hyva nain ;)

Sit siirryttiin taas autoon ja talla kertaa pohjoiseen. Nyt ollaan siis Byron Bayssa, noin 800 kilsaa Sydneysta pohjoiseen. Valilla ollaan pysahdelty Newcastlesta, Port Magquiriessa ja Coffs HArbourissa. Niil on kaikil ollu yks yhteinen asia. KAikkialla on satanu. Nyton joku ennatyksellisen iso saderintama ollu koko itarannikon ylla ja taal on satanu siis TOSI paljon. Ainakin on saanu tosi paljon sadekeli ajoharjoitusta. Ikavaa tosin kun nyt ollaan niilla alueilla et pitais jo saada lampoa ja aurinkoa mut ei. Huomenna jatketaan viela ylemmas. Talla kertaa ei varmaan pysahdyta ennekuin aurinko paistaa..

Taalta terkkuija kaikilta kaikille. pidellaan sadetta..

<3Ville