Se taisi olla viime viikon keskiviikko kun viimeksi kirjottelin. Viime päivitys päättyi tilanteeseen, jossa kämppikseni saapui zombiebileistä päätään pidellen. Joku oli lyönyt häntä pullolla päähän. Tutkimme internetistä aivotärähdyksen oireita ja hänellä oli kaikki oireet mitä listalta löytyi :D Päätimme siis lähteä viemään häntä sairaalaan. Onneksi turkkilainen kämppikseni C oli vielä hereillä niin hän pystyi lähteä viemään G:tä sairaalaan. Olisi ollut ehkä vähän liian raju eka kerta vasemmanpuoleisessa liikenteessä meikäläiselle :D C pelästyi oikein toden teolla kun hän ei tiennyt, että G:n tekoveri yms mitä hänellä oli päällään ei ollu lähtöisin hänestä itsestään. Mutta niin, G tuli parin tunnin päästä takaisin sairaalasta eikä hänellä oltu todettu mitään sen vakavampaa.

Valitettavasti vastoinkäymiset meidän solun asukkailla eivät päättyneet tähän. Perjantaina E oli astunut naulaan lähellä kaupunkiin vievän bussin bussipysäkkiä ja hänet oli myös jouduttu viemään sairaalaan. Useiden tuntien jonotuksen jälkeen E ei selvästikkään ollut tyytyväinen Australialaiseen terveydenhoitoon ja ryhtyi jopa jo mustamaalaamaan obaman terveydenhoitomallia amerikassa. Itse en nähnyt yhteyttä Australialaisen mallin ja Obaman Healtcarepaketin välillä mutta E:n mielestä kyseessä oli selvä indikaattori siitä miten julkinen terveydenhuolto ei toimi. Huonompaan suuntaan ollaan kuulemma Amerikassa menossa kun kaikki maanmatoset joutuu jonottamaan samassa huoneessa samoja palveluja :D

Otin muutaman kuvan tästä meidän kaupunginosasta eli Belconnenista. Tämä on suhteellisen pieni paikka, ehkä hervannan kokoinen. Täälä on yliopisto, muutama valtion toimipiste kuten Bureau of Statistics ja Department of Immigration sekä todella iso ostoskeskus. Ehkä jopa ideaparkkia isompi.

Hieno mopo

Suomi vallottaa maailmaa!

Teimme Villen kanssa myös videon miten paikalliset liikennevalot toimivat. Nimittäin vihreä valo palaa erittäin lyhyen aikaa ja, jos meinaat päästä koko risteyksen yli on oikeastaan pakko ottaa vähän juoksuaskelia.

Nooh perjantaina oli sitten Fiesta. Ja täytyy kyllä sanoa, että paikalliset opiskelijajärjestöt ei osaa järjestää bileitä samalla tavalla ja yhtä isoilla osallistujamäärillä kuin tty:llä. Meillä on siis oma baari nimeltä Zierholtz (http://zierholz-uc.com.au) tuolla koululla, jossa nämä kyseiset kemut järjestettiin. Ruoka ja juoma olivat todella hyvää mutta itse järjestelyt olivat täysin mitään sanomattomat eikä paikallisillakaan ollut oikein hajua, että koska nämä varsinaisesti alkaa ja koska olisit hyvä ilmestyä paikalle. Ruoka ja 2 hanajuomaa maksoivat yhteensä 15 dollaria, jonka jälkeen seuraavat juomat 2 juomaa kympillä. Ja kyseessä siis baarin oman panimon tuotteita eikä mitään halppislitkuja, joten kaikki edellytykset hyviin bileisiin oli mutta silti mitään ei oikein tapahtunut. Ihmisiä tuli ja meni ja joku tanssiesitysohjelmanumerokin oli mutta bileet ei oikein ottanut tuulta alleen. Pinjatan hakkaamisnumerokin oli järjestetty mutta ilo loppui lyhyeen kun ensimmäinen yrittäjä osui ensimmäisellä ja voitti 50 dollarilla juomia :D Ei siis muuta kuin vähän 12 jälkeen nukkumaan ja odottamaan huomista surffiretkeä.

Lauantai aamu oli ankea.. Olin juuri edellisenä iltana kuullut E:n naulaanastumisaccidentistä ja tuumasinkin, että saas nähdä kenellle käy seuraavaksi huonosti! Vettä tosiaan satoi oikeastaan ensimmäistä kertaa sillä lailla kun suomessa sataa. Eli kun normaalisti täälä nämä sadekuurot kestävät sen 10 minuuttia niin nyt näytti siltä, että vettä oli tullut koko yö ja loppua ei näy. Nooh, lähdimme silti bussilla kohti Tomikan beachia siinä toivossa, että sää olisi rannikolla vähän parempi!

Herään siihen, että olemme pysähdyksissä tiensivussa keskellä metsää ja edessä näkyy jono autoja ja kukaan ei liiku mihinkään. Tottakai edessämme oli sattunut auto-onnettomuus ja meille sanottiin, että pääsemme luultavasti jatkamaan matkaa kun ovat saaneet ensin raivattua vähän tilaa tielle. Nooh normaalit autot edestämme onnistuivat kääntämään autonsa ahtaalla vuoristotiellä mutta me ja muutama karavaanari jouduimme odottamaan. Kahden tunnin odotuksen jälkeen matkanjohtajamme totesi, että ei ole enää järkeä yrittää ehtiä rannalle vaan käännymme takaisin kohti kotia. Kierotie veisi kuulemma noin 6 tuntia, joten sitä on aika turha lähteä yrittämään. Kyllä siinä vähän vitutti ihmisiä mutta minkäs teet ja 88 dollarin maksun saamme ehkä kuulemma takaisin jonain kauniina päivänä. Peruuttelimme niin kauan, että onnistuimme kääntämään bussin ympäri ja lähdimme syömään paikalliseen pikkukylään nimeltä Braidwood. Kyseessä oli aika länkkärihenkinen pieni paikka, jossa oli yllättävän paljon nähtävää.

Paikallista lakritsia.

Kolmas kahvikuppini Australiassa! Oli pakko hemmotella itseäni kun kerran surffit jäi sivusuun.

Valitettavasti otin vain muutaman kuvan. Lempparini kaupungissa oli taidegalleria, jossa oli paikallisen taiteilijan tekemä näyttely. Näyttely koostui tauluista, jotka sisälsivät warhammer hahmoja ylipäätänsä sota maisemissa ja ehkä eniten toista maailmaansotaa kuvaavissa tauluissa. Taulut olivat todella hienoja ja harmittaa kun en ostanut edes postikorttia! Suuntasimme siis kämpille, jossa pelasimme vähän jalkapalloa ja menin nukkumaan koska seuraavana päivänä oli Soundwave!

Heräsimme aamulla 04:00 ja lähdimme taksilla bussiasemalle, josta bussilla Sydneyyn! Kerroin kämppikselle S, jonka kavereiden kanssa olimme menossa viettämään festaria, kuinka meillä muilla oli ollut todella huonoa tuuria tällä viikolla. Totesimme, että hänen täytyy olla kyllä nyt erittäin varovainen, että mitään ei pääse tapahtumaan.

Kuten kuvasta näkyy aamuviideltä oli hauskaa.

Odottelimme S:n kavereita juna-asemalla.

Päästessämme festarialueelle alkoi minulle valjeta kuinka iso festari kyseessä oikein onkaan! Festarialueelle oli myyty 50500 lippua! Eli taitaa olla saman verran kuin mitä Provinssi vetää kolmessa päivässä? :D Eli heaps of people niinku paikalliset sanoo. Portin ulkopuolella päivysti ehkä noin 150 poliisia huumekoiriensa kanssa. Näinkin yhden He-Man pukuun pukeutuneen kaverin(Tuli ihan Ville mieleen), jonka ympärillä haukkui kaksi koiraa ja jota poliisit raahasivat syrjemmälle. Mies pudisteli päätään eikä kauheasti ollut festarifiilistä varmaan enää kiinnijäämisen jälkeen. Täälä ei tosiaan kannata jäädä kiinni pilvenpoltosta. Esimerkiksi, jos ajat autolla kolarin ja lääkärit löytävät verestäsi jäämiä hasiksesta, ei vakuutusyhtiöllä tai muillakaan tahoilla ole mitään velvollisuuksia korvata mitään vaan sinua voidaan syyttä kaikesta tapahtuneesta. Tämä siis vaikka polttamisesta olisi kulunut useita viikkoja ennen kolaria.. Noh kuitenkin, sääjumalat suosivat todella Soundwavefestarikansaa! Aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja lämmintä oli parhaimmillaan ehkä jopa 35 astetta. Aivan törkeän kuuma siis. S:n kaveri pyörtyikin ensimmäisen 30 minuutin jälkeen. Tässä vähän kuvia ja videoita kun aurinko paistoi, oli kuuma ja kaikilla hyvä fiilis!

Tää on Jesse sulle!

Muutaman ekan tunnin jälkeen eli noin kahden kolmen maissa mainitsin S:lle taas tästä meidän huonosta onnesta ja samaan aikaan S tutkaili soundwaven tiedotussivustoa. Sinne oli tullu uutinen siitä kuinka New South Walesissa tulvii oikein urakalla ja tästä johtuen osa 2. lavalla esiintyvien bändien kamoista on jäänyt saarroksiin eikä välttämättä ehdi ajoissa. Kakkoslava oli tietenkin juuri tämä meidän lava, jossa esiintyy minun lempibändini Offspring sekä seuralaisteni Blink 182. Kyllä pienessä ajassa siinä vitutuskäyrät nousivat yllättävän korkealle kunnes luimme kommenteista, että sekä Offspringin, että Blinkin kamat ovat saapuneet perille mutta joitakin aikataulumuutoksia joudutaan tekemään. Huokasimme helpotuksesta sillä olisihan se nyt ollut aivan käsittämättömän aivopierun paikka maksaa ensin 180 dollaria lipusta, 70 dollaria busseista, 50 dollaria majoituksesta ja 100 dollaria ruuasta ja juomista eikä edes pääsisi näkemään bändiä jota oli tullut katsomaan :DD Tähän väliin kuva juomien hinnoista:

Suomalaisesta näkökulmasta siis aivan törkeän hintaista. Kakkoskalja siis maksoi sen 8 dollaria, joten siinä kohtaa jo tiedostin, että mikään kauhean kostea ilta tästä ei ollut tulossa, varsinkaan kun minkäänlaisia perinteisiä aloittelusessioita ei oltu harrastettu. Australian lain takia kaikki alkoholijuomat saivat sisältää vain yhden alkoholiannoksen eli sen verran kuin maksa ehtii tunnissa polttaa. Minä tiedän tämänkin nyt ku sain oman alkoholintarjoilutodistuksen suoritettua internetkurssilla kolmessa tunnissa :D

Bulletilla oli kova meno!

Tässä Riikalle maistiainen Anthraxista. Kyseessä taitaa kyllä olla muistaakseni joku ACDC biisi mutta kuitenkin :D

LINNUT muistavat Sum 41 - Still waiting. Kyseessä biisi, jota käytimme omassa cs-leffassamme ja muutenkin on tullut kyllä kuunneltua todella paljon! Noin tunti ennen alla olevaa videota olin hukannut kämppikseni sekä hänen kaverit koska he eivät halunneet tulla katsomaan Bullet for my valentinea ollenkaan. Olin katsomassa Billy Talenttia ja aloin olla aika yksinäinen kun ei nyt ihan kauheasti ollut tuttuja Sydneyssä eikä muutenkaan tällä kyseisellä festarilla :D Päätin edetä seuraavanlaisella strategialla: Kun näin blondityttöporukan, menen sinne ja kerron, että "I am an exchange student from finland and I have no friends. Can you be my friends". Strategia toimi oikein hyvin. Löysin tyttöporukan, jotka olivat osaksi opiskelijoita ja, jotka asuivat Manlyssa. Hengasin heidän kanssaan noin tunnin he tarjosit vodkaa suoraan camelbakista ja hauskaa oli. Tytöt olivat kuulemma juuri käyneet sellaisessa huvipuistolaitteessa rinnat paljaana koska sillä tavalla kyyti oli ilmainen :D Kuviakin kuulemma ottivat mutta eivät suostuneet näyttämään minulle ja muutamalle muutamalle ozzi miehelle, ketkä olivat lyöttäytyneet seuraamme. Noh halusin mennä katsomaan Sum 41, joten päätin jättää tytöt ryyppäämään nurmikolle. Sain kuitenkin puhelinnumeron ja tytöt lupasivat vähän näyttää baareja ensi viikonlopun Surfcamp reissullamme Manly beachille. Mutta tosiaan tässä video siitä kuinka missasin Still waiting biisin kun olin hakemassa ruokaa. Kylläpäs ajatus harhaili..

Hetki videon jälkeen harhailin yksikseni ympäri festarialueta, selvin päin, ja yritin löytää kämppistäni. Valitettavasti puhelimet eivät toimineet missään muodossa ja luovutin noin tunnin jälkeen. Tässä kohtaa päätin suunnata kohti kaljatelttoja vaikka juomat olisivat kuinka kalliita! Heti päästessäni teltasta ulos tapasinkin uuden ystävän Gavinin. Gavin työskentelee televisiossa arkiaamujen lasten aamushowssa valomiehenä :D Hän oli ostanut liput festareille vielä kun seurusteli nykyisen ex-tyttöystävänsä kanssa. Ero oli kuitenkin ollut väistämätön eikä tyttöystävä halunnut tulla festareille vaikka ilmainen lippu olisikin ollut tarjolla. Noh, Gavin istui penkillä teltan ulkopuolella ja näytti juuri siltä kuin minä 5 minuuttia sitten: puhelin kädessä ja harhaileva katse silmissään. Menin kysymään, että onko hänkin hukannut ystävänsä. G kertoi tilanteen ja sanoi, että hänen suunnitelma b:nsä oli hengata erään festari tuottajaystävän kanssa mutta kuten sanottua puhelimella sai siinä vaiheessa heittää kirjosieppoa. Juttelimme niitä näitä ja päätimme lähteä katsomaan bändejä yhdessä. Kävimme kaljateltassa ehkä 5 kertaa ostamassa kalliita kakkoskaljoja ja kun hän näki, että minulla alkaa käteinen loppua hän tarjosikin vielä muutaman juoman. Ilta menikin oikein mukavasti ja pääsimme katsomaan blinkkiä ja offspringiä tarpeeksi hyviltä paikoilta. Paikkamme sijaitsi juuri lähimmän aidan ulkopuolella. Jos olisimme halunneet aidan sisäpuolelle olisi pitäny olla jonottamassa paikkoja jo 2 tuntia ennen offspringia ja eihän se meille sopinut kun halusimme nähdä muitakin. Tietenkin myös kakkoskaljan jälkeen saa tehdä aika monta reissua veskiin, joten olen ihan tyytyväinen katselupaikkoihimme, jotka loppujen lopuksi saimme itsellemme uitua.

Australialaiset rakastavat Blink 182! Koko areena ihan täynnä porukkaa ja kaikki lauloivat mukana jokaisessa biisissä. Tässä vähän todisteita:

Ja sitten tuli Offspring. Olin katsonut edellisen päivän Brisbanen konsertin settilistan ja olin vähän pettynyt. Nimittäin he eivät soittaneet Want you badia ollenkaan. Onneks tällä kertaa biisi oli ilmestynyt settilistaan, joka näytti tältä:

http://www.setlist.fm/setlist/the-offspring/2013/olympic-park-sydney-australia-23db186b.html

Kaikki parhaat olivat siis listalla. Tosiaan tulvista johtuen he olivat joutuneet muuttamaan aikatauluja sillä tavalla, että paramore oli siirretty illan viimeiseksi esiintyjäksi ja offspring ja blink soittivat vähän aikaisemmin. Tämä sopi vallan mainiosti mulle. Tässä vähän tunnelmia keikalta:

Hauskaa siis oli. Kymmenen vuoden odotus palkittiin. Jos joku kysyy, että oliko 400 dollarin arvoinen keikka niin laihialais-Turo sanoisi, että ei mutta tällä kertaa vastaa vaihto-Turo ja sanon, että oli :D

G lähti puolessavälissä Offspringa koska hän halusi nähdä myös palasen metallicaa, joka soitti samaan aikaan. Näimme G:n kanssa keikan jälkeen ja hän kertoi nähneensä nothing else matterssin ja enter sandmanin. Eli kaikista parhaat biisit ja oli näin ollen hyvin tyytyväinen.

Offspringista vielä sen verran, että vanhoja pappojahan he ovat ja tuskin kauaa enää soittavat. Mutta voisivat he nyt kerran tulla skandinaviassa käymään eikä vain kiertää Australiaa sillä heillä on täälä 7 keikka kuukauden sisään, joka on mielestäni ihan tarpeeksi..

Paramore veti vielä hienon keikan, jonka jälkeen lähdimme kohti kotia. Kämppikseni oli "vahingossa" varannut meille parisängyn hostellista yhdellä peitolla ja oli hyvin hyvin nolona tilanteessa, kun avasimme hostellin huoneen oven :D Hän pyyteli anteeksi ja sanoi, että luuli todella varanneensa huoneen, jossa piti olla kaksi erillistä sänkyä. Sanoin, että joo ei mua haittaa ollenkaan ja kyllä mä uskon mutta, jos kirjotan tästä blogiin niin kukaan sitä lukeva ei kyllä usko :DD Nooh yö meni oikein mukavasti ja lähdimme aamuseitsemän bussilla kohti Canberraa koska olin luvannut meneväni 11:30am töihin :D Töissä oli Australian ja Vietnamin välisten diplomaattisuhteiden 40-vuotisjuhla, jossa toimin ensimmäistä kertaa elämässäni tarjoilijana :D Kaikki meni oikein hyvin ja torstaina onkin seuraava setti paikallisen rugby joukkueen koktaitilaisuudessa. Ai niin kämppikseni/työkaverini C oli sunnuntaina loukannut selkänsä niin pahasti, että ei päässytkään töihin maanantaina ja oli jopa joutunut lähteä sairaalaan asti sitä näyttämään. Voimme siis todeta, että meidän IH 2 asuntomme on niin sanotusti "Jinx" koska ilmeisesti kaikki onnettomuudet tapahtuvat vain sielä asuville henkilöille asuntolan lähiympäristössä :D

ILOUUTINEN!!! Löysin kaupasta Heinzia ja se on halpaa ku saippua!

Ai, että. Lopetan tämän katsauksen kuvaan, jonka otin koulumatkallani meidän takapihalta. Noin niinku muuten vaan..