Kylläpäs teki hyvää pitää parin viikon tauko tästä blogituttamisesta. Viimeisin päivitysprosessi oli niin raastava sivun kaatumisen ja muiden teknisten hankaluuksien jälkeen, että kesti hetken ennenkuin jaksoin tämän taas avata. Nyt vaihdoin selaimen chromeen ja näyttäis wörkkivän vähän paremmin, tämä jopa löysi mun sijainnin kartalta automaattisesti. Jos ootte siis kylään tulossa niin tuosta kartasta näkee mun kopin tarkan sijainnin. Äitee kovasti kyseli videota tästä meidän kämpästä niin tässä ny olis semmonen. Omaa huonetta en ehtinyt siivoomaan videota varten ku on ollu nii kiirusta..

Kuten huomaatte sain naapurin Alexilta kitaran lainaksi ja hän osti siihen vielä uudet kieletkin niin kyllä nyt kelpaa!

Flume - Sleepless

Tällä viimeisimmällä kaksiviikkoisella en ole nyt siis reissaillut mihinkään vaan aika on pitkälti kulunut koulutöitä tehden ja satunnaisissa tapahtumissa ravatessa. Ensimmäisenä taisi olla Gender Bender-bileet.

Kuten kuvasta näkyy siis bileiden idea oli sukupuolen vaihto. Mielestäni minusta saatiin aika nätti leidi mekon, liivien ja hiuslisäkkeiden jälkeen :DD Tämä oli myös synttärilahjani 20v kämppikselleni, eli niin sanotusti tein itse ja säästin! Olin myös saanut huoneeni oveen hienot koristelut kämppiksiltäni ollessani poissa.

Ekan viikon perjantaina käytiin Tuomaksen ja Ludvigin kanssa kattomassa toisenlaista rugbya kuin mihin tähän asti on totuttu. Ludvig on siis Tuomaksen työkaima Ruotsin suurlähetystön puolelta.

Tämä oli siis Rugby Leagueta, jossa ei ole ollenkaan Cheerleader-osiota rajaheitoissa niin kuin Rugby Unionissa vaan tämä osio on korvattu oikeilla chiippareilla. Myös pelitempo oli huomattavasti nopeampi ja peli sisälsi muutenkin vähemmän katkoja. Ja jos nyt oikein olen ymmärtänyt niin tämä vihreä joukkue, eli Raiderssit pelaavat siis Rugby Leagueta, jossa on joukkueita vain Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Kun taas Rugby Unionissa, jota pelaavat siniset University of Canberra Brumbiesit, vastustajajoukkueet saapuvat myös Etelä-Afrikasta äskeisten lisäksi.

Itse pidän enemmän Rugby Leaguesta mutta 33 dollarin lipun hinta tietysti on aika paljon enemmän verrattuna ilmaisiin Brumbies-lippuihin.

Seuraavana tiistaina meillä oli Reinaldyn synttärit! Reinaldyn äiti oli tullut pitkän matkan Indonesiasta asti tarjoamaan meille synttäri-illallisen.

Kikkarapää on siis Reinaldy.

Kuin kaksi marjaa?

Jälkiruuan jälkeen tarjoiltiin vielä kokikset mikä oli mielestäni paras tapa ikinä! :D

Seuraavana päivänä University of Canberra(UC) järjesti ensimmäistä kertaa "Mobility Fair"-tapahtuman, jossa pääsimme mainostamaan omia yliopistojamme ja houkuttelemaan heitä lähtemään vaihtoon juuri meidän kouluumme.

TTY ei ollut ihan yhtä aktiivisesti mukana kuin Jönnkopingin yliopisto. Ruottista oli sekä kyseisen koulun edustaja että joku ministeri lennätetty ihan tätä varten paikan päälle! TTY taas oli lähettänyt koulustamme nipun esitteitä..

Tässä Ruotsalaisten tuomia Suomalaisia karkkeja :DDD Muistimme mainita sen kaikille, jotka uskaltautuivat niitä maistamaan.

En usko, että saimme kauheasti innokkaita Australialaisia suuntaamaan vaihtokohteensa Suomen puoleen, varsinkin kun jouduimme jakamaan pöytämme muiden Euroopan valtioden kanssa, Ruotsin saadessa käyttöönsä kaksi pöytää :D

Tähän väliin taidepläjäys:

Näitä taideteoksia ja ilmoituksia voi käydä ihailemassa UC:n kirjaston vessassa.

Ja keskiviikko oli myös ilonpäivä, löysin European Deli kaupan, josta sai ylihintaisia Suomalaisia karkkeja! 150g 5,4 dollaria eli viitisen euroa :D

Seuraavana perjantaina oli taas vuorossa synttärit.

Nämä olivat siis yläpuolella näkyvän Yuenin synttärit.

Yläpuolella kuvassa kanssani oleva henkilö on Heather eli Kanerva, joka on puoliksi Suomalainen ja häntä tullaan varmasti näkemään lisää vielä tässä seikkailussa!

Kuvista saataa huomata, että olin ennen synttäreitä Shaunin kutsumana Golden Key member kerhon illanistujaisissa. Kyseinen kerho on tarkoitettu koulussa erittäin hyvin menestyneille oppilailla. Kyseinen kerho on erittäin arvostettu Amerikan mantereella mutta varsin uusi juttu täällä. Kerhoon pääsee omaamalla yli 6 keskiarvon riittävän pitkään asteikolla 1-7, ainakin siis täällä meidän koulussa. Kuten arvata saattaa nämä "nörtit" eivät kauhean kaljaan menevää kansaa ole, joten kun jossain vaiheessa tuli ilmoitus "We have a few hundred dollar tab in the bar so please use it or the money goes to waste", suoristin selkäni ja ilmoitin Etelä-Pohjalaisella itsevarmuudella "Don't worry Finland will take care of it!". Kun olin maistanut kaikki hanajuomat, muutaman viini- ja shamppanjalasin sekä syönyt loput pekoniin käärityt jättikatkaravut oli aika suunnata synttärijuhlille. Oli kyllä todella erikoinen olo kun kerhon toimarit kävivät oikein kiittelemässä, että kiitos kun olit mukana, että ei tarvinnut heittää niin paljoa ruokaa(johon kuului pitsoja, mustekalaa, katkarapuja, kanadippilautanen sekä kampasimpukoita.) hukkaan.

Flume - Warm Thoughts

Keskustassa oli muuten selvästi jo laitettu jouluvalot puihin!

Koska olimme luvanneet, täytyi lauantaiaamuna krapuloissa sitten suunnata grillailemaan koko päiväksi.

Paikka oli parasta mitä voi tähän tarkoitukseen olla, kauniissa puistossa ja järven rannalla. Täälä on jokaisessa puistossa kaupungin tarjoamia sähkögrillejä jotka ovat jokaisen vapaassa käytössä.

Meillä oli myös nuorempaa sukupolvea auttamassa ja MoreRice jahtaamassa lintuja. En siis halua olla rasistinen vaan hän esitteli ihan itse itsensä tähän tyyliin, että muistamme hänen nimensä sitten helpommin :D

Sää oli mahtavin ja kyseessä oli ilmeisesti tämän syksyn viimeinen yli 25 asteen päivä, joten oli ehkä ihan hyvä, että nautimme siitä täysin rinnoin. Grillailuista suuntasin ensin kavereiden kanssa Mt. Ainslylle katteleen vähän maisemia.

Sieltä ne tiputti mut macciin lukemaan muutamaksi tunniksi ja siitä suoraa sitten töihin!

Siinä Aboriginaalien leiriä vanhan parlamenttitalon edessä.

Töissä oli ensimmäiset häät, jossa pääsin itse tarjoilemaan. Minulla oli kaksi omaa pöytää joiden hyvinvoinnista täytyi huolehtia ja aina kun seuraava ruokalaji tarjoiltiin niin minu piti olla mukana kantamassa annoksia. Pääsin siis tarjoilemaan elämäni ensimmäiset drinkit ihan virallisesti rahaa vastaan. Ensimmäinen mies tuumasi "Jd and a coke man, cheers", johon minun oli pakko vastata, että sori nyt en kyllä saanu. Mies vastasi "Jack Daniels Maan, where are you from?". Selitin tilanteeni ja sainkin varsin ymmärtäväistä kohtelua siitä eteenpäin. Kyseessä oli morsiamen serkkujen pöytä ja kertoivat heti alkuun, että jos häihin varattu piikki kuluu loppuun niin he maksavat sitten siitä eteenpäin. Välillä he tilasivat varsin outoja settejä kuten "One Rock, JD and a dash of Coke". Yritin selvittää paljonko on tämä dash of coke. No "little something something" oli vastaus. Lähdin taikomaan kyseistä drinkkiä ja takaisin tullessa vastaus oli "No man not that much. Just a dash of coke." Kävinkin tekemässä sitten uuden, joka oli taas väärä johon jatkossa mies tuumasi, että only one rock and JD :D Loppuillasta opin tekemään kaikki drinkit suhtkoht oikein (tai he olivat humaltuneet tarpeeksi" ja sainkin tunnustusta, että olen gentleman ja scholar eli olin varsin tyytyväinen illan työpanokseen. Häiden DJ oli myös erinomainen soittaessaan Flumea, Skrillexia ja muita dubstep artisteja koko illan. Ilmankos toinen pöytäni, joka sisälsi ilmeisesti hääparin isovanhemmat lähtivät jo aika aikaisin kotia päin.

Sunnuntai-iltana oli sitten vuorossa kämppisiltamat. Päätimme grillailla:

Cenkillä oli selkä kipeä. Tähän lääkkeeksi hän käski tyttöjen kävellä hänen selkänsä päällä hänen maatessaan lattialla. Hetken "hieronnan" jälkeen Cenk ilmoitti olevansa sitä mieltä, että ei ole tarpeeksi tehoa tässä, joten oli minun vuoroni. Runttasin hellästi kantapäilläni Cenkin olkapäitä ja hän oli oikein tyytyväinen saamaansa hoitoon. Kun en jaksanut enää astuin Cenkin selän päältä pois ja ilmoitin "That's fifty dollars thanks". Cenk nousee maasta naurahtaen ja heiluttaen nyrkkiään sanoen "This is fifty for you man", tuumasin tähän takaisin heiluttaen omia nyrkkejäni "Well yeah my lefty is fifty but this one is one hundred" kun näytin hänelle oikean käden nyrkkiäni.

Tähän meidän amerikantyttö tuumasi heiluttaen kättään ylös-alas yllä olevan kuvan osoittamassa asennossa sanoen "And this is one hunderd and fifty!". Huumorin kukka siis kukkii vahvasti kämppisyhteisössämme :Dd

Yllä myös taidonnäyte eräästä aiemmasta kokkaussessiosta.

Georgien sisko oli tehny Georgien synttäreiden kunnaiksi yllä näkyvän suklaakakun. Täytyy sanoa, että kakun suklaapitoisuus oli korkeampi kuin Fazerin sinisessä.

Kävin myös vihdoin eilen paikallisella Lions Clubilla. Lions Club Seinäjoki antoi pienen avustuksen matkaani varten, jonka jälkeen tehtäväni oli viedä heidän viirinsä paikalliselle paikalliselle Lions Clubille ystävyyden merkkinä.

Ilmaisen ruuan ja viinilasin jälkeen pidin pienen puheen kertoen muutaman sanan Seinäjoesta, Clubista ja Tampereesta, jonka jälkeen vaihdoimme viirejä. He kysyivät myös mikä on ikäjakauma Seinäjoen kerhossa. Nimittäin heidän kerhonsa huiteli ehkä noin kuudessa kympissä. No en osannut sen tarkemmin sanoa, kuin mitä Julio kertoi ennen lähtöäni, että heillä on ollut vähän samanlaista ongelmaa. On vaikea kuulemma saada uusia jäseniä liittymään Lions Clubiin. Australialaisilla oli selkeä mielipide miksi näin on, nykypäivän nuoret aikuiset tekevät paljon enemmän töitä niin koulun kuin tienaamisen suhteen kuin mitä heidän aikanaan täytyi tehdä ansaitakseen rahaa siinä määrin, että olisi varaa lahjoittaa sitä hyväntekeväisyyteen. Onko tilanne sama Suomessa? Joko siis vietät kaiken ajan töissä katsellen verkkopankista tilisi saldoa tai hengailet tyhjätaskuna miettien mahdollisia hyväntekeväisyyskohteita. Kyllä minä ainakin komppaan tuota ajatusta. Noh sain myös muutaman uuden tutun omasta pöydästäni ja he lupasivatkin viedä minut kengurusafarille jossain vaiheessa vuotta, eli siis metsästämään kenguruja :D Saas nähdä millainen reissu siitä tulee...