Eilen aamulla ennen Waitomosta lahtoa kaytiin kavelemassa Ruakuri Bushwalk, joka on puolen tunnin kavelyreissu metikossa. Maisemat olivat kylla ihan upeita, hienoja luolia, jokea ja vesiputouksia. Sen jalkeen lahdettiin ajelemaan tanne Taupoon. Puolisen tuntia ennen perille paasya kuultiin, etta Taupossa oli juuri ollut kunnon maanjaristys. Eilen piti olla laskuvarjohyppypaiva, mutta saa oli aika vaihtelevaa. Valilla oli aurinkoista, ja sitten taas tuli sadekuuro. Loppujen lopuksi vain osa porukasta paasi eilen hyppaamaan, meidankin hypyt siirrettiin sitten talle paivalle. Mentiin sitten illalla vain ulos syomaan kunnolla. Tahan asti ollaan vaan syoty helposti ja edullisesti, mutta eilen loydettiin jarven rannalta hyvalta paikalta kivankuuloinen pihvipaikka. Mentiin sitten tilaamaan 250 gramman nautapihvit, niiden hinta oli taalla vain 28,50 dollaria eli melko edullista oli. Ihmeteltiin sitten poydassa, etta meilta ei kysytty halutaanko pihvit mediumina vai miten. Mutta homma selvisikin pian, kun meille tuotiin annokset poytaan. Lautasen keskella oli isot laavakivet, joiden paalla olivat sitten meidan pihvit paistumassa. Eli siina sitten paisteltiin lihaa samalla kun syotiin. Liha oli tosi hyvaa ja homma toimi, pihvi pysyi sitten kokonaan mediumina eika ehtinyt jaahtya missaan valissa. Ruoan jalkeen sitten mentiin paikalliseen irkkupubiin moikkaamaan meidan bussikuskia, ja sinne sitten valui aika paljon muitakin meidan bussilaisia. Siinahan se ilta sitten venahti vahan pidemmaksi kuin oltiin ajateltu, mutta kivaa oli.

Aamulla saatiin nukkua vahan pitempaan, kun laskuvarjohyppyfirmasta oltiin tulossa hakemaan meita vasta puolilta paivin. Syotiin siis ensin rauhallinen aamiainen hostellin terassilla jarvimaisemia katsellen ja aurinkoa nauttien. Sen jalkeen olikin sitten edessa lahto Taupon lentokentalle hyppyja varten.

Tarun kokemukset hypysta: Aluksi olin kylla ihan hermona, valilla jopa tuntui etta ei helvetti, ma varmasti alan itkea tai jotain. Mutta siina se olo sitten rauhottui kun saatiin hyppyvermeet paalle ja katseltiin edellisten hyppaajien alastuloa. Koneessa oleminen olikin ihan rauhoittavaa, ja hyppymestari kertoili mita tapahtuu ja mita mun pitaa tehda. Koneen nousu viiteen kilsaan kesti 20 minuuttia, ja oli ihan kiva katsella maisemia. Ma olin onneksi ihan alkupaassa hyppaamassa, joten en sitten ehtinyt edes kauhistua kunnolla kun ekat hyppaajat lahtivat. Oma vuoro olikin siis ihan heti, ja ennen kuin huomasinkaan niin olin jo koneen reunalla ja ulkona. Fiilis oli aika hullu, kun pyorittiin ilmassa ja pudottiin alas hurjaa vauhtia. Piti oikeastaan keskittya hengittamiseen. Pian sitten vapaapudotusosuus olikin ohi, ja varjon avaamisesta seurannut nykaisy ei ollut kovin kiva. Sitten sita leijuttiin siella ilmassa hiljaisuudessa, ja hetken olikin ihan kivaa. Sitten hyppymestari alkoi tehda kaannoksia, ja mulle tuli siita paha olo. Vahan samanlainen fiilis, kuin silloin kun on autossa eika nae tieta, ja jos on paljon mutkia niin alkaa oksettamaan. Joten loppuhypyn yritinkin pitaa itseni kasassa ja pitaa huonoa oloa poissa. Tuli kylla toivottua etta maa olisi tullut vastaan vahan nopeammin. Hypyn jalkeenkin meni sitten hetki pelkastaan toipumiseen. Jalkikateen voin nyt sanoa, etta oon iloinen etta hyppy tuli tehtya, mutta ei se mikaan nautinto ollut enka varmasti tule sita enaa ikina uudelleen tekemaan.

Tommin kokemukset hypysta: Maassa ei jannittany muutaku sillon ku saatiin hyppyhaalarit paalle sillon jotenki tajus etta nyt sita sit pian mennaan, jannitys oli kuitenkin lyhyt. Koneessa ei jannittany ollenkaan, kattelin vaan maisemia ja seurasin mestarin korkeusmittaria. Olin tokavika hyppaaja joten sain katella ku edella olevat hyppas. Sitten ku mut tyonnettiin ovelle niin rupes pelottaa ihan perkeleesti ja ulos koneesta mentaessa oli ihan outo olo etta mita nyt tapahtuu ja paasisko sita vaikka takas koneeseen. Ei siina vapaassapudotuksessa oikeen pystyny pitamaan jalkoja ja kasia niinku oli ohjeitsettu mut ei se mitaan, hengissa ollaan. Sitten ku varjo avautui niin ihmettelin vaan etta mita nyt tapahtuu ku tuli semmonen pieni nykaisy, ei ollu paha ollenkaan, olin odottanu kovempaa nykaisya.
Tanaan luulin muuten kaipaavani takas pakkaseen mutta se olikin joku pelon sekainen harha ton hypyn johdosta...

Ehka otin ehka en, so not, kunhan hyppy kulkee.