LAS VEGAS

Nitrosirkus saapuu Las Vegasiin ja The Strip (Suomeksi maailman suurin kasinokatu, jota kasinohelvetiksin on joku sanonut.) Kymmeniä toistaan huikeampia valoperkeleitä täynnä pelipöytiä ja koneita. Dollari määrää, autokanta koostuu limusiineista ja Lamborghineista sekä valomainoksia on niin paljon että ei heti pysty sanomaan onko yö vai päivä. Oma hotellimme, The Orleans Hotel & Casino oli yllättäen aivan järjettömän kokoinen laitos. Kasinossamme on noin 20 salia sisältävä elokuvateatteri, 10000-paikkainen stadion, 40 keilarataa, 33 pokeripöytää, hehtaarin verran pelikoneita, kylpylä, parturit, golf -radat ja viimeisimpänä muttei todellakaan vähäisimpänä suuri viinakauppa. Hotellihuone maksoi 27 euroa ukkelilta per yö. Hommahan perustuu täällä siihen että hotellihuoneeseen halutessasi kävelet kaikkien pelipöytien, slottikoneiden ja paljasperseisten aina astetta iloisempien tyttöjen ohi, jotta mahdollisimman moni ressukka rullaa tilipäivänsä mitä mielenkiintoisempiin houkutuksiin.

Ensimmäinen ilta pyörittiin suu auki pelkästään täällä Imatran kaupungin kokoisella kasinolla ja neuvokkaina neropatteina huomattiin että aina kun pelaat, sinulle kannetaan ilmaiseksi juotavaa. Ei muuta kun kolmeksi tunniksi norkoilemaan yhden sentin pelikoneille ja nauttimaan palvelusta. Ja todettuahan se tuli: viidelläkin dollarilla juot itsesi mukavammaksi, älykkäämmäksi, komeammaksi ja ennen kaikkea paremmaksi uhkapelaajaksi. Tämän jälkeen palava tunne pakaraa vasten ei suinkaan ole lämmitetty peli-istuin vaan ne vihreät mukavat lappuset lompakossa. Kirjoitushetkellä 5.1.2011 ollaan vielä pysytty paremmin ruodussa kuin lestadiolainen ukkomies tissibaarissa.

Keilaamassa käytiin ja mitä muihin alkupäivien aktiviteetteihin tulee niin tottakai revanssit käytiin ottamassa minigolf -radalla. Kasinon elokuvateatterikin oli kokeilemisen arvoinen ja siinä olikin taas huuli pyöreenä kun etsittiin salia numero 18. Iso sali oli ja paikalliseen tapaan otettiin ämpärillinen popcorneja mihin amerikkalaiseen tapaan tuli Valion meijerin päivätuotannon verran sulaa voita päälle.

Huomenna käyn vuokraamassa Chevrolet Corvette Z06 -mallisen mukavan pienen kauppakassin millä pääsee vähän aavikkosuoralle lauleskelemaan vuorokaudeksi. 1400-kiloista nuhapumppua liikuttaa 7-litrainen Detroitin V8 tarjoten yli 500 hevosvoimaa ahterin siirtoon. Riittänee minulle täksi kertaa. Hintahan on siinä 120 euron kieppeillä. Mikäli meininki maistuu niin aion vielä vuokrata hiukan äreämmän Dodge Viper SRT10 -kotteron, joka onkin sitten 8,4-litraisella V10:llä. Auton hinta täällä uutena n. 60 000 euroa ja Suomessa noin 200 000 euroa. Perkele että ottaa aivoon Suomen lähestulkoon kaikki autoiluun liittyvät pykälät puhumattakaan verotuksesta.

Perjantaina nitroseurue pääsee ampumaradalle kokeilemaan muunmuassa legendaarisia toisen maailmansodan aikaisia aseita (MP-40, Thompson, Colt...). Tarjolla on myös aito Suomi -konepistooli! Tarvii rapakon taakse tulla että pääsee lätkyttämään sydämensä kyllyydestä punaista tähteä kohti. Onnnnnn se mahoootonta!