Phuket, vihdoinkin. Jälleen kerran odotettua pidempi bussimatka takana (vain reilut kolme tuntia luvattua pidempi) ja edessä Phuket Townin linja-autoasema. Anniina ja Jeep olivat sovitusti vastassa asemalla, ja pian ikäänkuin tyhjästä ilmestyi hotellimme omistaja autonsa kanssa meitä hakemaan. Jeep oli hoidellut kaiken valmiiksi ja meidän ei tarvinnut kuin hypätä tavaroinemme auton lavalle ja matkata hotellille kunnon suihkuun. Melkoista palvelua, ja myös pienoinen yllätys, kun tähän mennessä olimme tottuneet säätämään kaiken itse.

Niin siis ketkä? Hanna tuntee työkaverinsa kautta Phuketissa sukellusfirmaa pitävän JP:n. Jeep taas on ensinmainitun paikallinen sihteeri (thaimaassa lempinimien käyttö on melko yleistä), joka pyörittää omaa pientä kauppaa Anniinan kanssa keskellä Phuket Townia. Tässä vaiheessa JP ei ole vielä edes saapunut lomareissuiltaan takaisin Phuketiin, mutta Jeep puolestaan oli etsinyt meille oman huvilan jo ennen kuin itse olimme päässeet perille Phuketiin. Majoituimme siis Phuket Towniin muutamaksi päiväksi, jona aikana oli tarkoitus etsiskellä meille sopiva asumus.

Heti sunnuntaina Hanna ja Essi kävivät katsastamassa Jeepin suositteleman asunnon: Omakotitalo koulun viereltä, paikallisten asuinalueelta, kolmella makuuhuoneella. Ja halpa kuin mikä: 20 000 bahtia kuussa, eli reilut 130 euroa per nenä. Oikeastaan ainoa miinuspuoli on uima-altaan puuttuminen. Tätä epäkohtaa me sitten loppupäivä koitettiinkin korjata, surffailemalla netistä vuokra-asuntoja. Maanantaina Jeep vielä soitteli löytämiämme asuntovaihtoehtoja lävitse ja lopulta kävimme hänen autollaan katsastamassa vielä kertaalleen eilinen talo sekä yksi uima-altaallinen vaihtoehto koulun viereltä ( joka lopulta osoittautui olevan Asia Exchangen mainostama, hiukan huonossa maineessa oleva Delight Village... ). Jälkimmäisessä olisimme maksaneet kalliimpaa hintaa kahdesta makuuhuoneesta, kun taas nyt saisimme Hannalle ja Ninalle omat makuuhuoneet. Päädyimme siis Jeepin suosittelemaan asuntoon.

Täällä siis me nyt asutaan. Netti, sähkö ja vesi on maksettava itse, mutta onneksi Thaimaan hintataso on tässäkin edullinen. Naapurit käyvät kuulemma uimassa viereisen hotellin uima-altaassa, mutta vielä on epäselvää salliiko hotelli meidän farangien tehdä samoin. Vuokraemäntämme Patty selvittelee vielä tätäkin, sekä asuntomme nettiä. Omatoimiratkaisuna ostimme takapihalle suurimman lastenaltaan, mitä viereisestä kauppakeskuksesta löytyi. Nyt vaan pitäisi opetella, miten lämpimästä ja seisovasta allasvedestä saisi pidettyä bakteerit poissa... Mutta onpahan oma allas johon kaatua koulupäivän jälkeen auringonpaahteeseen.

Muuten ensimmäinen viikko onkin kulunut lähinnä asuinympäristöön, Phuket Towniin, muutamiin uimarantoihin ja tietysti ohitustien varren kauppakeskuksiin tutustuessa. Meillä on siis kilometrin päässä suurimmat ja halvimmat Phuketin kauppakeskuksista (tuollaisia Prisman ja Robinhoodin yhdistelmiä), joten opiskelijabudjetilla pitäisi täällä pärjäillä melko hyvin. Ja oma keittiö on plussaa, eipähän tarvitse aina ulkona syödä.

Loma alkaa kuitenkin vedellä viimeisiään, sillä koulun orientaatioviikko alkaa maanantaina. Tervetuloa paratiisin arki!

(Juha)