Tuossa kuvassa on se alpakan lihaa oleva annos, joka siis oli mahtavinta lihaa, mitä ikinä ollaan syöty, se suli suuhun. Myös kermainen risotto täydensi sen makua!

Limasta lennettiinkinCuscoon noin 11.000 km:n korkeudessa, koska Andien vuoriston korkein kohta on n. 8000 metrissä ja se näkyykin kuvissani: Vuoren rinteet olivat siinä aivan koneen ikkunan vieressä.

Kyllä tuo Cuscon kaupunki, jossa on n. 400.000 inka-asukasta, oli aivan omaa luokkaansa turistin silmissä: Ensinnäkin taas kadut olivat aivan kamalan rosoiset ja muhkuraiset. Viemärit haisivat monessa kohtaa. Kaupustelijoita on koko ajan kimpussa ja jopa kerjäläisiä käsi pitkällä tai näyttämässä surkeaa vauvaa selkäkantorepussaan. Talot olivat karmeassa kunnossa ja hökkeleitä tai vielä pahempia ympäriinsä. Sitten kuitenkin kaupungissa oli huippuluokan liikkeitä, tietenkin turisteja varten. Keskiansio esim. hoitajilla tai ravintolatyöntekijöillä on n. 150 Euroa/kk. Turisteilta "ryöstetäänkin" nähtävyyksillä, mm. jopa 300 euroa maksaa matka Maccu Pichuun. (Kylläkin se sisälsi hotellilta taxilla juna-asemalle+junamatka n.4 tuntia+bussilla ylös+sisäänpääsymaksu Macchu Pichulle+lounas ja samalla tavalla takaisin=bussi+juna+taxi) Tämä kohde on tietty se yksi maailman suurista ihmeistä, kuten aikaisemmin olenkin jo maininnut. Sattui taas tosi surkea ilma, satoi koko ajan.

Kuvistani näkee paljon inka-ihmisiä. Se hattu naisilla on hauska. Annoin aina rahaa, kun kuvasin ihmisiä, näin on tapana.

Ilma on aika kylmä (siksi olinkin lämpimässä vaahtokylvyssä aamuisin). Piti pukea oikein toppatakki päälle. Paikallisessa hallissa oli kamala tuoksu ja lihatkin esillä kuvottavan näköisinä. Olimmekin eka iltana hyvässä kiinalaisessa ravintolassa, vaikka eihän tiedä mistä heidän lihansa olivat peräisin.

Taas oli pakko kuvata herkullisen näköisiä täytekakkuja, joissa oli mitä erilaisimpia kuvia marsipaanipäällisinä.

Kiertoajelulla olimme oikein puisella raitiovaunun näköisellä bussilla. Siinä näki ja koki myös paljon. Näkymät Cuscon kaupunkiin oli parhaat heidän omalta valkoiselta suojeluspatsaaltaan, Cristo-Blancolta. Harmi vain, että taas tuli sadekuuro juuri siellä ylhäällä. Kaupungin ykköspaikka on Plaza de Armas. Tänne Armaksen tori-puiston ympärille olikin keskitetty paljon, esim. valtavat sotilasparaatiharjoitukset sattuivat taas meidän kohdalle (ks. video) illalla alkavaa festivaalitahtumaa varten.

Ruokakulttuuri on erikoinen: Esim. marsua syödään paljon ja vaikka se olisi grillattua, voi mukana nähdä silmätkin. Perun oma Pisco viina on kuuluisa ja suosittu. Se olikin houkuttimena monessa ravintolassa ilmaiseksi tarjoiltuna ravintolan omaa mainoskorttia näyttäen Pisco sour:na (Pisco Sour: Herkullinen virvoittava limestä, munanvalkuaisesta, sokerista ja Pisco-viinasta sheikkaamalla valmistettu vaahtoava drinkki), namia!

Cusco oli niin vertaansa vailla oleva kokemus, että mainitsen vielä nämä, jotka eniten valloittivat: -Alpakka laama-eläimen (2 v.) villaa oleva kaulaliina (se terrakotta) on pehmeää kuin casmirvilla, -kaikki museot, katetraalit, muut nähtävyydet inkaraunioineen olivat unohtumattomat, ruoka huikaisevan mahtavaa (syötiin mm. alpakan loinia, joka suli suuhun), -juuri alkava kansanfestivaali kaikkine narreineen, kansallispukuesiintyjineen, soittajineen, koululaispaaraatiesiintyjineen, lipunkantajineen, banderolliviejineen ja soittokuntineen ym.

Päänähtävyys oli mielestäniArmaksen laidalla oleva KATETRAALI, jossa vierailimme oikein messun aikana. Videoisin täältäkin salaa pienen pätkän muiden kolmen videon joukkoon, jotka ovat siis siellä videokansiossa niiden kolmen Riossa kuvatun videoiden lisäksi. (Jos saan jossain niitä ladatuksi, ovat tietty isoja filejä, vaikka yritän filmata lyhyitä pätkiä.)

Viimeisenä päivänä meidät houkuteltiin aitoon Inka´s massageen, joka osoittautuikin mahtavaksi, yhden tunnin kokovartalohieronnaksi. Teki hyvää meille ennen lentoja. Täällä onkin lentokentillä iso business hierontapisteillä, joissa juuri mainostetaan ennen matkustusta tapahtuvaa rentoutusta.

Kaikki mitä taas nähtiin ja koettiin kestää sulatella varmaan seuraavan vuoden, mutta sellaistahan sitä ihminen haluaakin. -Että taas palaillaan tällaisiin blogeihin Argentiinan Buenos Airesissa, johon lennämme seuraavaksi Limasta suoraan!