Perjantaina 31.10 se oli taas illalla lähtö edessä. Finskin suoralla lennolla Bangkokiin ja ysin jälkeen aamulla paikallista aikaa olin perillä. Lento meni ihan mukavasti ja sain vähän nukuttuakin. Klo 12 aikoihin mulla oli lento Suvarnabhumilta Chiang Maihin, pohjois-Thaimaaseen, joten kolmisen timmaa oli kentällä aikaa tapettavana. Lento oli Bangkok airwaysillä, joten lentokenttääkään ei onneksi tarvinnut vaihtaa, vaan bkk air on yks niitä harvoja, joka lentää Suvarnabhumilta (Bangkokin uusi lentokenttä) Chiang Maihin. Muut lentoyhtiöt käyttää vanhempaa Don Muangin kenttää, joka on 1-2 timman matkan päässä Suvarnabhumilta. Odotellessa kävin safkaamassa ja ostin samalla jo minidösäliput mulle ja tulevalle matkakumppanille Suville kohti Ko changia. Keskiviikkona lähdetään Changille.

Lento Chiang Maihin meni mukavasti ja koneessa tarjottiin safkat, mehut ja kahvitkin ilman lisämaksua. Matkaa on about 700 kilsaa ja lentoaika reipas tunti, eli just ja just kerkisivät safkat ja juomat tarjoilemaan kunnes oltiin jo perillä. Bangkok airilla on aika hyvä maine ja se ei varsinaisesti halpalentoyhtiö edes ole.

13.30 olinkin jo perillä Chiang Maissa, joten ei muuta ku kentältä taksi alle ja kämpille. Kuski oli mielissään kun sai länkkärin kyytiin. Ensitöikseen se haukkui siinä Bangkokilaiset :) Oli kuulemma niitä kuskannut koko päivän ja hänen mielestään he ovat kovin ylpeitä. Kenttä ei ole kovin kaukana mestoilta, muutamia kilsoja, joten matka taittui nopeasti ja hintaa oli 160 bahtia. Hinta oli sovittu jo etukäteen lentokentän tiskillä, joten mittaria ei käytetty. Takseja täällä ei muuten juurikaan ole, poisluettuna noi lentokenttätaksit. Liikkuminen tapahtuu omilla jaloilla, jollain vuokrattavalla kaksipyöräisellä (mopo/zygä), tuk tukilla tai songthaewilla. Kämpän olin buukannut jo etukäteen ja se oli mun tarpeisiin oikein sopiva. Wc, ac, jääkaappi ja snadi partsi löytyi. Hintaa 20e/yö.

Takapihalla on myös snadi uima-allas ja "sali", jota nyt ei kyllä edes sillä nimellä voinut kutsua. Pari kuntopyörää ja joku monitoimilaite, se oli siinä :D Noh, en mä sen varaan toki ollut mitään laskenutkaan ;) Lauantaina tuli sitten pyörittyä tossa "kylillä" useita tunteja ja käveltyä runsaasti. Illalla kävin myös ziigaamassa kuuluisan night bazaarin, jossa nyt on myynnissä kaikki perussetit, eli mitä vaan :) Itse sinne lähinnä safkan perässä menin ja syötyäkin sain.

Matkaa mun kämpiltä sinne tuli varmaan joku pari kolme kilsaa per suunta. Kämpän sijainti muutenkin on aika kiva, snadisti syrjässä, mutta tohon vallihaudan ympäröimään "vanhaan kaupunkiin" ei ole kuin muutaman minuutin matka ja sieltä löytyykin sitten raflaa ja kaikkea mahdollista oikeen urakalla.

Eilen (2.11) kävi sitten vähän niinku mulla usein reissussa, eli ekoina päivinä tulee käveltyä aivan helvetisti ja oikean jalan jalkapöytään sain taas rasitusvamman aikaiseksi, joten jokainen askel teki kipeetä. Hotlan uima-altaalla yritin puolilta päivin aurinkoa ottaa, mutta lämpöä oli 33'c ja ei käynyt pienikään tuulenvire, joten ei siinä kauaa pystynyt auringosta "nauttimaan". Sattuneesta syystä ei kovin paljoa tehnyt enää mieli kävellä, mutta menin kuitenkin tonne vanhaan kaupunkiin syömään ja samalla ziigaamaan Wat Chedi Luangin temppeliä, joka on yks näitä tän mestan nähtävyyksiä. No, se oli temppeli. Onhan noita nähty :)

Siinä hetken aikaa sitten istuskelin ja kävelin ympäriinsä ja hetken kuluttua vastaan käveli tutun näköinen kundi. Olin vähän aikaa, että ei saatana, kukas se siinä. No sehän oli Floris, hollantilainen kundi, joka pyörittää Ko changin Lonely beachilla Oasis nimistä guesthousea, jossa oon budjannut monta kertaa :D Changihan sijaitsee itä-thaimaassa, 1000 kilsan päässä täältä ja Floris oli täällä myös vain parin päivän ajan lomalla vanhempiensa kanssa, joten aika käsittämätön sattuma, että törmättiin. Totesin sille sitten siinä, että small world ja hän päivitteli samaa. Sitä se tosiaan on. Pari viikkoa sitten laitoin vielä Oasikseen varauspyyntöäkin, mutta se oli täynnä, joten ei sinne mennä sitten tällä kertaa yöpymään.

Temppelihommien ja safkailujen jälkeen lähdin etsimään googlettamaani salia, jotta pääsisi jumppailemaan. Kattelin karttaa, että jokunen kilsa sinne olis matkaa ja kun jalka oli mitä oli, niin otin suosiolla tuk tukin alle, niin pääsi joskus perillekin. 80 bahtia (2e) tuli kyydille hintaa ja salille maksoi ineen 200 bahtia (5e). Mesta oli ihan ok, ei toki mikään hc-sali, mutta kyllä siellä kelpasi jumpata ja jopa jonkunlainen ilmastointikin oli, joten ei ollut niin sairasta toi treenaaminen lämmön ja kosteudun takia kuin näissä mestoissa yleensä.

Jumppien jälkeen olikin jo aurinko laskenut ja tuk tukilla takas kämpille. Kuski oli eri, mutta hinta sama. Itseasiassa kysyin siltä edelliseltä kuskilta, että tuutko hakemaan mut timman päästä ja heität takas kämpille, mutta kaveri totesi, että ei pysty, meen nyt himaan :D Ok, no mee sitten. Eipä ole ennen noin käynyt. Yleensä se menee just päinvastoin ja tarjoavat itse kyytiä myös takaisin ja toki kaikki muutkin palvelut siihen vielä päälle :D Treenien jälkeen kävin vaan hotlan raflassa syömässä, niin ei koipi rasittunut enempää ja se päivä olikin siinä.

Tää päivä menikin aika rauhassa. Jalka vaivaa edelleen, joten lähinnä vaan köpöttelin tässä lähikulmilla ja alkuillasta kävin vielä treenit vetämässä eilisellä salilla. Nyt tosin kun reitti oli tuttu, niin dallasin sieltä takaisin kämpille kipeästä jalasta huolimatta. Mennessä otin kyydin. Huomenna kahden aikoihin lähtee lento Bangkokiin ja puol neljän pintaan pitäs olla perillä. Bangkok air mut sinne taas kuljettaa ja kentältä on onneks suht kivuton matka kämpille. Buukkasin yhdeksi yöksi vanhan tutun budjettihotlan (Nasa vegas hotel), josta pääsee hyvin suoraan kentälle airport linkillä parissa kymmenessä minuutissa. Suvin kone laskeutuu keskiviikkona 7.30 aikoihin Suvarnabhumille, joten mun pitää jo kukonlaulun aikoihin herätä, jotta kerkiän kentälle vastaan. Kentältä lähtee klo 11 minidösä Ko Changille, joten siinä on reipas kolmisen timmaa taas aikaa tapettavana. Liput mulla tosiaan dösään jo onkin, joten ei ainakaan jäädä ilman. Vuosi sittenhän mulla kävi just niin. Eka dösä oli täynnä johon olin pyrkimässä ja piti vielä venata muutama ylimääräinen tunti kentällä. Nyt ei oo ainakaan sitä vaaraa.

Chiang Maista jäi ihan hyvät fiilikset. Täähän on Bangkokin jälkeen Thaimaan "suurimpia" kaupunkeja, vaikka ei mikään iso olekkaan. Bangkokiin verrattuna kuitenkin kaikki se kaaosmaisuus, väenpaljois, saasteet, ruuhkat sun muut puuttuu ja meininki on paljon rauhallisempaa. Täällä pohjoisessa ei myöskään turisteja toki ole niin paljoa kuin vaikka etelässä, koska rannat puuttuu. Toki täällä turisteja on, mutta aika rauhallista vielä ainakin tähän aikaan vuodesta on, kun ei high season ole kunnolla alkanut. Infrastuktuuria turismille on kyllä olemassa. Hotellia, guesthousea, raflaa, kahvilaa, kojua, bazaaria ja travel agencyä löytyy vaikka kuinka paljon, joten täältä pääsee kyllä mihin ilmansuuntaan tahansa millä kulkuvälineellä tahansa. Majoitusta löytyy myös joka lähtöön. Edullisimmat torakkamajat irtoo 100-200 bahtilla ja parilla kympillä saa jo mun mittapuun mukaan kaiken tarvittavan. Pohjois-Thaimaassa en ollut aikaisemmin käynytkään, joten tää oli kivaa vaihtelua siihen thaikkujen normaaliin rantaelämään verrattuna. Täällä pohjoisessakin olis vaikka mitä, mutta kun aikaa ei taas ole :) Koskas sitä nyt olis. Ens kerralla sitten. Chiang maistakin löytyisi eläintarhaa, norsua ja kaiken maailman kukkulaa, mutta ne jäi nyt käymättä. Noh, Ko changilla voi sit taas levytellä rantsussa ja majoituskin pitäs olla meillä siellä viimeisen päälle (kerrankin :D), joten sitä odotellessa.

-Jussi