Perjantaina 10.3 olikin jo viideltä aikainen herätys Langkawilla. Brekun tarjoilu aloitettiin 6.30, joten duunattiin check outti jo 6.15 ja oltiin puol seiskalta heti kärppänä aamupalalla :) Muita siellä ei sitten ollutkaan. Lento Singaporeen lähti 8.55, joten vedettiin aamupala todella pikaisella vauhdilla naamaan ja suunnattiin suoraan taksi-asemalle. Sielläkin oli hiljaista, mutta yksi todella väsyneen näköinen kuski oli päivystämässä. Kyyti maksaa normaalisti 20 ringittiä ja sen hinnan kuskikin ensin sanoi, kunnes korjasi sen heti perään, että hinta onkin aamulla ennen seiskaa 40 ringittiä. Noh, samapa se meille loppujen lopuksi. Puhutaan kuitenkin noin yhdeksästä eurosta :) Kentälle anyway päästävä, joten todettiin, että ok, lähdetään, vaikka kuskin öögatkin oli kyllä niin punaiset, että tuskin oli yöllä nukkunut minuuttiakaan, eikä juurikaan luottamusta herättänyt. En tiedä sitten heittikö sen yötaksan hatusta vai onko sellainen oikeasti. Voi hyvin ollakin.

Oltiin Langkawin kentällä jo kuitenkin ennen seiskaa ja todettiin, että kylläpäs kannatti. Kaikki mestat bosessa check inn -tiskejä myöten, joten ihan hyvin olisi ollut aikaa aamupalakkin rauhassa nauttia. Mistäpä näitä tietää. Ehkä ens kerralla muistaa :) Kenttä on tosi pieni ja jonkun vartin venailun jälkeen päästiin check inniin ja turvatarkastukseen. Niiden jälkeen suoraan gatelle (gate 1) ja siellä ei sitten enää ollutkaan yhtään mitään. Vessat ja snadi kahvila, josta sai ostaa juomista ja jotain pullaa, ei edes mitään safkaa. Onneksi oltiin juuri breku vedetty.

Lento (air asia) lähti vähän myöhässä, mutta suunnilleen aikataulussa taisi olla perillä Singaporessa. Otettiin kentältä suoraan mittariauto Holiday inn express -hotlalle, joka sijaitsee tällä kertaa Bideford roadilla, ihan orchard roadin kupeessa. Orchard on paikallinen ostoshelvetti, tai vaihtehtoisesti paratiisi, joten kaikenlaista ostaria ja kauppaa riittää. Check inn olisi ollut klo 14 ja oltiin jo ennen yhtä mestoilla, mutta saatiin onneks huone saman tien. Taksi bungasi tällä kertaa 18 dolsua+3 dolsua päälle koska lentokentältä lähdettiin. Jokaiseen matkaan kentältä lähdettäessä tulee kolme tai viisi dolsua extraa riippuen onko arkipäivä vai viikonloppu.

Päivä meni lähikulmia tutkiessa ja käytiin myös gardens by the bayssa, joka on iso viheralue/puisto täynnä kukkia ja kasveja. Vierailin siellä pari vuotta sitten myös, eikä Suviakaan kauheasti huvittanut siellä pyöriä, joten käytiin vain syömässä Indoneasialaista safkaa ja kateltiin vähän ympärillemme. Alueelle on ilmainen sisäänpääsy ja maksua vastaan pääsee toki näkemään paljon enemmän kasveja. Illalla käytiin vielä hotlan salilla jumppaamassa. Oikeastaan se on "fitness corner" nimeltään ja se kyllä kuvastikin mestaa aika hyvin. Nothing special, mutta kyllä sitä aina treenit vetelee vaatimattomassakin "kulmauksessa". Ilmastointia ei myöskään cornerissa ole, joten hiki lentää.

Lauantaina 12.3 heräiltiin joskus ysiltä ja hotlan hintaan kuuluu "express breakfast", eli päivä käyntiin pika-brekulla. Ihan ok eväät siellä oli ainakin mulle ja syömään voi vain mennä, ilman, että tarvitsee odotella pöytään ohjauksia. Brekun jälkeen kierreltiin noita Orchard roadin ostoskeskuksia ja muutama paita tarttui taas matkaan. Viime vierailulla käytiin Singaporen eläintarhassa ja meitä jäi vähän kaivelemaan se night safari ja päätettiin, että lähdetään illalla sinne. Mentiin ensin chinatowniin kun haluttiin käydä siellä vielä safkaamassa chinatown seafood -raflassa. Chinatownista otettiin mittariauto syömisen jälkeen kohti eläintarhaa, jossa night safari myös sijaitsee. Ensimmäinen taksikuski ei meitä kyllä kyytiinsä huolinut, ilmeisesti sen takia kun pelkäsi, että ei saa sieltä ketään kyytiin pois lähtiessään. En kyllä tiedä miksi, koska eläintarha oli juuri menossa kiinni ja kyllähän sieltä jengiä oli pois pyrkimässä. Kuski kylläkin taisi suht sujuvaa mandariiniä bamlata, että ehkä saattanut snadi kommunikaatioprobleemakin olla kyseessä :) 75% populastahan täällä on kiinalaisia ja taksikuskeina tuntuu olevan paljon vanhempia papparaisia, jotka ei enkkua bamlaa.

Toinen kuski sitten otti meidät kyytiin ja matka bungasi chinatownista eläintarhaan about 30 dolsua lauantailisineen. Oltiin seiskan aikoihin mestoilla ja yllättäen safarille oli pyrkimässä aika moni muukin. 19.15 avautui ovet ja juuri kun lippuluukulla tuli meidän vuoro, niin klo 19.15 sisäänkäynnin liput oli myyty loppuun, eli meidän piti venaa tunti ja päästiin sisään 20.15. Sinne on porrastettu sisäänkäynti tunnin välein, joka on itse asiassa aika järkevää, niin ne ei kerralla ota porukkaa sisään kuin tietyn määrän ja näin ollen ei ole sairasta tungosta. Tietty siinä vaiheessa kun me jouduttiin se tunti venaamaan, niin se ei kauheasti mieltä lämmittänyt :) Lippuun tulee merkintä monelta on sun vuoro mennä ineen ja aikaisemmin sinne ei ole asiaa. Lippu bungasi 42 dolsua.

20.15 päästiin sisään ja ensimmäiseksi oltiin toki vessaan menossa ja aikamme ihmeteltiin, että missäs se on. Menin kysymään henkilökunnalta ja vessaa ei kuulemma ollut! Kelattiin, että eihän se nyt voi olla mahdollista, jengihän tekis muuten tarpeensa ihan minne sattuu, varsinkin kun käytöstavoistaan kuuluisia kiinalaisia on paikalla iso joukko. Kysyin sitten toiselta tyypiltä ja se kertoi, että yhden trailin lopussa on vessa. Safarilla on sellaisia polkuja joita pitkin kävellään ja matkan varrella on eläimiä. "Spora" (tram, joka oli kylläkin auto) kulkee myös alueella. Käytiin pari polkua kävelemässä ja ziigaamassa kaikki meitä kiinnostavat eläimet. Hidas Lori ja kummituseläin muun muassa. Safarilla on siis paljon eri eläimiä kuin eläintarhassa, luonnollisesti, bisnestähän tämä on :) Toki eipä ne kaikki varmaan samaan tarhaan mahtuisikaan, eikä kyllä itse aamusta iltaan jaksaisikaan eläimiä katsella. Parin tunnin jälkeen se mielenkiinto ja alkuinnostus yleensä alkaa lopahtamaan.

Joku reilu tunti oltiin jolkoteltu ja sinne vessaan oltaisiin oltu sitten menossa, mutta yllättäen sekin oli kiinni, joten jäi kuset taaskin kusematta. Päätettiin sitten hypätä sporan kyytiin (kuuluu sisäänpääsymaksun hintaan) ja mennä sillä loppumatka. Spora myös ajeli sellaisia reittejä, joihin ei edes kävellen päässyt eläimiä ziigaamaan. Joku kolme timmaa oltiin lopulta mestoilla ja sen jälkeen oli homma paketissa. Oli kyllä magee mesta ja jos pitäisi valita perus eläintarhan ja iltasafarin väliltä, niin kyllä jälkinmäistä suosittelen. Molemmat voi toki suorittaa vaikka saman päivän aikana ja yhteislippu on snadisti halvempikin (taisi kyllä olla viikon voimassa), mutta tulis aika pitkä päivä ja ei mulla tosiaan ainakaan mielenkiinto riittäisi. Illalla myös se fiilis oli ihan erilainen, leijonat karjuu taustalla ja kävelet keskellä viidakkoa eläinten seassa. Monet eläimistä oli myös todella lähellä vieraita ja välillä tuntui, että siinä meidän ja eläinten välissä ei ole mitään. Luonnollisesti salaman käyttö kuvaamiseen oli kielletty ja sen vuoksi en itsekään yhtään kuvaa ottanut. Varmaan sanomattakin selvää, että kyllä siellä salamat vilkkui jatkuvasti kun eivät pässit osaa lukea, tai sitten ei vaan kiinnosta. Kiinalaiset toki etupäässä oli koko ajan kuvaamassa ja huutamassa muutenkin joka paikassa. Täällä toi kuvaaminen tuntuu kyllä olevan muutenkin ihan pimeetä. Kiinnitin jo lentokentällä siihen huomioita kun stadista Singaporeen lensin. Työntekijätkin räplää luurejaan koko ajan ja joka paikassa otetaan kuvia ja varsinkin selfietä tietysti. Mä en vaan ymmärrä mikä siinä oman naaman kuvaamisessa on niin saatanan hienoa.

Safarilta otettiin mittariauto kämpille ja oli taas vähän erikoinen kuski. Alkuun se ajoi vissiin väärää reittiä, kun alkoi peruuttelemaan kesken kaiken ja vaihtokin yllättäen suuntaa ja loppumatkasta ruvettiin ziigailemaan, että mihinköhän tää ajelee. Kelattiin, et nyt tais tulla vähän ylimääräistä lenkkiä, tai sitten se on viemässä meitä väärään hotlaan. Lopputulos oli jälkinmäinen. Annoin sille lähtiessä meidän hotlan kortin kouraan ja siinä lukee nimi ja osoite. Siinä vaiheessa kun perillä oltiin, niin alkoi sitten ihmettelemään, että ettekös te tänne halunnut. Totesin, että mähän näytin sulle korttia ja nyt mittari seis. Näin tapahtuikin ja hetken päästä oltiin oikeassa paikassa. Eihän siinä, sattuuhan sitä kun harrastaa ja taksit täällä on kyllä oikeasti luotettavia. Kaikissa samat hinnat ja jokaisessa mittari päällä.

Tänään sunnuntaina 13.3 herättiinkin sitten viideltä aamulla palohälytykseen! Mä oon "onneksi" huono nukkumaan, joten hyppäsin kuin tikka ylös kun hälytys alkoi. Sireeni ulisi ja naisen äänellä alkoi tulemaan ohjeita miten kuuluu toimia. Herätin Suvin ja hyökin käytävään ziigaamaan mikä meno ja missä palaa. Käytävällä ei ollut ketään ja hetken päästä alkoi tulemaan samalla äänellä täysin samaa kuulutusta, paitsi lopussa todettiin, että tämä oli väärä hälytys. Kelattiin, että aha, kiitos tästä ja peitto korville. En kyllä hetkeen sen jälkeen adrenaliinipäissäni unta saanut. Oikeasti herättiin sitten ysin aikoihin ja aamupalan jälkeen käytiin vielä treenaamassa. Äskön käytiin syömässä ja vähän vielä tuossa Orchard roadilla pyörimässä. Siellä oli kyllä aika moni muukin! Sunnuntai ja ilmeisesti paikallisella vapaapäivä ja sen kyllä huomasi. Ekaa kertaa myös tämän reissun aikana satoi vettä, eikä sitäkään kyllä paljoa tullut. Sporessa kyllä satelee usein, mutta meillä kävi hyvä tuuri. Lämpöhän täällä on melkeen aina se about kolkyt ja kostea ilma päälle, joten tarkenee.

Illalla onkin sitten reilu 12 timman yölento himaan. Kone lähtee 23.55 ja perillä ollaan toivottavasti maanantaina kuuden jälkeen aamulla. Finski laittoi kyllä aamulla tekstaria, että kone on ylibuukattu ja etsivät kahdeksaa vapaaehtoista toiselle reitille, kompensaatioksi 300 euroa. Ei olla menossa. Zurichin kautta pitäisi lentää ja matka-aikaa toki reippaasti lisää. Mennään varmaan ajoissa kentälle tänään, jotta varmasti päästään lennolle. Check inn duunattiin eilen ja ei myöskään viereisiä istumapaikkoja saatu, varmaankin em. syystä. Täytyy vielä kysyä koneessa jos joku haluaisi paikkaa vaihtaa.

Semmonen setti tällä kertaa. Loppukevennykseksi tuli vielä mieleen lentomatkalta Bangkokista Singaporeen eräs vierustoveri. Lento kesti sen 2,5 timmaa ja saman tien kun lähdettiin, niin äijä alko kuorsaamaan ja se ei ollut mitään amatöörimäistä puuhastelua, vaan röhki kovempaa kuin siat! Säännöllisin väliajoin alkoi myös aina huitomaan käsillään ja tamppas jaloilla lattiaa :D Hengityskatkoksia oli myös, kevyttä uniapnea kaverilla. Olis varmaan pitänyt videopätkä ottaa, mutta en kehdannut alkaa kuvaamaan. Koko matkan sillä oli toi sama show päällä ja kun perille päästiin, niin äijä heräsi ja oli siinä ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan :) No, se tuskin tiedostikaan mitä oli touhunnut.

-Jussi