Eilen kavin MBK:ssa ostelemassa kaikkea matkan kannalta tarpeellista, kuten liian pienen t-paian, liian pienet bokserit ja vaaranlaisen adapterin. Tarttu reissulta mukaan myos Lonely Planetin Thaimaa -opus (950baht, tanaan huomasin Kao Sanin katukirjakaupassa samasen kirjan hintaan 680baht).

Paluumatkalla istuin pipo hulmuten tuktukin kyyissa kelaten jokasessa risteyksessa, etta "ei tuo ny varmaan vea taysia tuonne keskelle." Veti se. Joka kerta. Ja sitte kurvas vasemmalle nii etta vaistomaisesti siirsin elopainoni sinne ja kallistuin mahollisimman hyvin ettei hutera kottero lentas katolleen.
Aikasemmin oon menny taksilla ja son ollu iha jees. Ekalle taksikuskille (aiemmin mainittu mr. Leela) annoin varmaanki liian vahan tippia.
Sen verran oon jo jotain oppinu et osaan tingata hinnasta sen pari sentin kymmenysta pois, mika tuntuu kylla omalla tavallaan ihan helvetin harskilta toiminnalta.

Se viela taytyy tuosta kyseisesta kuskista mainita, etta kaiken keskustelun keskella kerkes mies viela filosofoimaan, kuinka taytyy "forget the past, live on the moment, live for the future." Hieno mies.

Nyt pitas paattaa sitte et minne sita menis seuraavana. Pohjoseen on tarkotus jossai valissa menna ihmettelemaan Chiang Maita ja Chiang Raita (ja siina sivussa kultasta kolmiota) ja sitte jonneki summapaikkaan etelassa.
Aarska paistaa vaikka tunti sitte oli esterin perse.
Sabai sabai.