Miksi, oi miksi tämä blogin päivittäminen on niin hankalaa. Yhtäkkiä sitä tajuaa ettei ole kirjoittanut pitkään aikaan ja kaikenlaista on jo ehtinyt tapahtua. Kaikenlisäksi onnistuin sähläämään tablettini kanssa niin ettei se enää suostu lataamaan kuvia blogiini, eli en pääse päivittämään. Tätäkin kirjoitan sähköpostin luonnoksiin, josko sitten jossain vaiheessa saisin tämän julkaistuakin blogissani. Tai sitten joudun vaihtamaan blogia. Jää nähtäväksi.

Darwin on tosiaan rento ja pieni paikka. Ihmiset ovat kovin ystävällisiä. Ihan ei vieläkään ole tottunut siihen joka paikassa esiintyvään "how are you"-lausahdukseen. Kömpelösti siihen aina yrittää vastata, mutta ei se luonnostaan tule. Vaikka sitä on aina ollut asiakaspalvelussa Suomessa, niin se kohteliaisuus ilmaistaan niin eri tavalla. Ja kyllähän sitä joskus tuli toivoteltua asiakkaille hyvää päivänjatkoa, mutta ei kyllä jokaiselle. Tapoihin on vaan totuttava.

Olemme melkein koko ajan olleet samassa hostellissa. Kerran jouduimme siirtymään toiseen, kun emme saaneetkaan jatkettua huonettamme koska hostelli oli täysi. Siirryimme silloisen kämppiksemme kanssa toiseen paikkaan, mistä kuitenkin palasimme jo kahden yön jälkeen takaisin alkuperäiseen. Ei siksi että hostelli olisi ollut huono, vaan ikäväksemme emme päässeet yhteisymmärrykseen erinäisistä asioista kämppiksemme kanssa. Mukava tyttö hän muuten oli, oltiin jaettu huone jo vajaa kolme viikkoa, mutta niinhän se vaan pääsi yllättämään. No hard feelings. :)

Välillä kun sitä laiskottelultaan jaksaa, niin voi vaikka käydäkin jossain. Yksi tällainen paikka oli Crocosaurus Cove aivan Darwinin keskustassa. Ulkoapäin tuntui epäilyttävältä että keskellä kaupunkia voisi mitään kovin ihmeellistä krokotiilimestaa olla, mutta oltiinpas väärässä. Kolmessa kerroksessa krokoja, käärmeitä ja kaikenmaailman liskoja. Nähtiin krokotiilien syöttämistä ja vauvakrokoja, joista yhtä pääsimme jopa pitelemään "sylissä". Oli aika hauskan tuntuinen kaveri. Olisin halunnut myös päästä uimaan krokojen kanssa isossa säiliössä, mutta hinta oli niin suolainen että oli pakko jättää väliin. Tapasimme myös Burtin, alkuperäisen Crocodile Dundeen krokon. :) Valokuvia tästä kokemuksesta löytyy kuvien puolelta.

Jaahas, nyt kun sain blogini taas toimimaan, niin yritän päivittää asiat tähän päivään asti piakkoin. Huomasin myös etten ole nähnyt puoliakaan teidän kommenteistanne, sillä en saa niistä mitään ilmoitusta. Kiitos tsempeistä, yritän muistaa aina välillä käydä tarkastamassa kommenttipuolenkin. :)