Suoraan Suomesta Thaimaan kova palkkaisimmaksi kouluttajaksi.

No ei ehkä ihan. Mutta herra J oli sitä mieltä, että mitäs mä turhaan valitan kun asiakkaita ja oppilaita tulee joka suunnasta. Toimitusjohtajamme kävi siis saarella tarkastamassa kuviot ja selvittämässä meille uusille vähän kuvioita. J kertoi myös huimia juttuja 2000-luvun alusta, jolloin saarella vallitsi viidakonlait. Onneksi nykyisin meininki on rauhallisempaa ja ehkä välillä jopa turhankin turistisoitunutta.

Töitä siis riittää, mutta hyvä niin. Kyllähän se 14 tunnin ja vähintään viiden dyykin jälkeen väsyttää, mutta eipä täällä oikeen muutakaan tekemistä ole. Sain yhen mielenkiintoisen kirjan lainaan, the shock doctrine, mutta en ole saanut luetuksi kuin yhden kappaleen. Vaikka tekee mieli lukea, ei silmät pysy auki. Taas tänään menee myöhään teorioiden kanssa, mutta onneksi pääsin lähtemään rannalta hieman aikaisemmin, joten on hieman aikaa kirjoitella. Aamulla pitää olla 8.00 vedessä viimeistää, koska lonkkari tulee hakemaan seuraavalle dyykille jo ysiltä. Aikainen herätys on tiedossa, mutta ei se haittaa, koska pihan kukot alkavat pitää meteliä jo aurinkon noustessa siinä kuuden aikoihin. Hanhet aloittavat oman melukointinsa hieman kukkojen jälkeen, joten herätyskello on aika turha, toimii jonkin sortin hätävarana.

Eilen sain tietää, että 15.päivä saarelle tulee suomesta uusi kouluttaja ja mun pitää opettaa hänet talon tavoille. Tarkoitus on siis lähteä takaisin krabille tossa 20. päivän aikoihin. Voi olla, että pidän yhden vapaapäivän ennen sitä, jos kummini tulee käymään. Muuten varmaan pidän yhden vapaan krabilla ja loput säästän myöhäsemäks. Kivi on kyllä ollut ihan ok mesta ja myös og, koska täältähän se kaikki alkoi kahdeksan vuotta sitten. Vielä parin kuukaden ajan keskuksena toimii pikku hökkelimökki, mutta parin kuukauden kuluttuja valmistuu varsinainen Batokin rannan toimisto. Saa nähä tulenko katsomaan sitä ja moikkamaan saarilaisia vielä enne paluuta suomeen. Täällä on kyllä ollut ihan hyvä porukka ja fiilis on ollut hyvä, mutta tuskin nyt kova ikävä tänne tulee.

Nyt just sain thaikkuliittymän toimimaan, mutta olihan siinä säätämistä. Ensin sai viikon verran tapella elisan kanssa, että suostuivat antamaan purkukoodin, jotta voin käyttää muuta simiä. Sitten ei thaisim suostunut toimimaan, mutta onneksi Fatherin miehet hoitivat sen kuntoon. Seuraavaksi vois kokeilla saada netin toimimaan kännyn kautta, jotta ei olis tän hitaan ja epävarman Fatherin wlanin varassa. Ois myös ihan jees, jos joskus vois blogia päivitellä omasta kämpästä ja sit vois joskus vaikka soittaa skypellä. Täällä Fatherissa ei saa omaa rauhaa ollenkaan, koska aina on joku kysymässä jostain jotain, mutta kohta taas tulee ruoka. Joten lopetan siis tällä kertaa tähän, mutta yritän saada vielä tänään jotain kuvia tänne.