Torstai 25.12, perjantai 26.12, lauantai 27.12, sunnuntai 28.12, maanantai 29.12, tiistai 30.12, keskiviikko 31.12, torstai 1.1.2009

LOISTAVAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE!

Heräsimme viime lauantaina kaatosateeeseen- ensimmäistä kertaa aikoihin. Joulusta ei enää tietoakaan. Sadetta onkin sitten tullut useampi päivä putkeen. Olemme tähän menessä katsoneet TV:stä kaikki mahdolliset tietokilpailut: oletko viisaanpi kuin 5 luokkalainen, totuudenhetki, ota tai jätä yms. KÄÄK!! Ja ehkä minun suosikkini Amacing Race koko tuotantokausi putkeen.

Mutta palataanpa ajassa taaksepäin jouluaattoon. Meillä alkoi siis joulun vietto illallisella rannalla, juhlissa, jotka oli järjestetty sekä asiakkaille, mutta pääasiallisesti resortin henkilökunnalle ja heidän perheilleen. Ruuaksi oli kaksi kokonaista sikaa, joten kinkkua saatiin vaikka hiukan eri muodossa. Ruokailun jälkeen alkoivat kilpailut, joista tomaattitanssissa oli tarkoitus pitää minitomaatti tanssipartnereiden kasvoilla mahdollisimman pitkään ja munakoisokilpailussa vähennettiin miehiä yksi kerrallaan ja naiset koettivat löytää partnerin musiikin lakatessa. Illan puuhamiehenä toimi sukellusopettaja Reiner, joka illan kuluessa uuvahti kesken juhlien.

Joululahjaksi olimme kantaneet mukana pullollista jaloviinaa ja nyt oli siis aika korkata juhlajuoma sekä maistella pois viimeiset salmiakit. No, valokuvat kertovat tarinaa puolestaan! Joulpäivä meni uima-altaassa kelluen, mutta tapanina lähdimmekin liikkeelle. Olimme itseasiassa viemässä vain paitaa ompelimoon korjattavaksi, mutta paikallinen mopomies oli matkalla kylille ja pääsimme karjankuljetus sivuvaunulla edullisesti mukaan. Eikä tietenkään kameraa mukana. Kaikenlaisilla matkustusvälineillä sitä on kuljettu, mutta nyt oli kyllä yksi hauskimmista matkoista...vilkutellen paikallisille ja oli heilläkin hauskaa kun ohitse hurautimme. Muutamaan otteeseeen ylämäessä meinasi kyyti hyytyä, mutta perille päästiin kunnialla.

Sipalay on pienehkö kylä, jossa ei juurikaan turisteja näkynyt. Jokaisessa talossa tuntui olevan kauppa tai jokin muu pikku business. Paikalliset kulkevat fillarituk-tukeilla ympäriinsä ja ilmeisesti olimme taas aikamoinen nähtävyys sielläkin. Internetit olivat täynnä lapsia pelaamassa ja saimme etsiskellä oikein kunnolla, jotta löysimme vapaan koneen. Kuten varmaan olette huomanneet, olemme olleet aika katveessa yhteyksien suhteen. Yhtenä päivänä toimii ja toisena ei, joten emme ole jaksaneet asiasta stressata.

Ollaan käyty snorklailemassa, ihmettelemässä merenalaista maailmaa, mutta sukelluskursseille ei meitä oikein saa innostettua, vaikka mahdollisuudet sen suorittamiseen täällä olisi.

Uusi vuosi sujui totuttuun tapaan sateessa, rakettien paukkeessa, vain sää oli hiukan lämpöisempi kuin kotimaassa. Perjantaina 2.1. suuntaamme kohti Dumaguetea klo 04.00 ja ajattelimme jäädä sinne hetkeksi ennen paluuta Sebun saarelle seuraavaa lentoa valmistelemaan. Yksi tarina täytyy kertoa uskomattomista matkailukokemuksista. Olemme näitä karaoke-busseja nähneet jo useampia, mutta ystävämme Filippe on Kiinassa matkustaessaan törmännyt karaoke-lentoon, jossa karaoken lisäksi pidettiin ennen laskeutumista taidehuutokauppa. Siinäpä taas businessideoita Finnairille mietittäväksi.