Perjantai 3.10 ja lauantai 4.10

Ensimmäisenä kiitokset kommenteista kaikille, jotka niitä olivat lähetelleet. Ja toiseksi- tiedän, että osa valokuvista jäi latautumatta nettivirheen takia. Koetan uudelleen paremmalla yhteydellä.

Pieni hahmo, joka seikkailee valokuvissa kanssamme on lainattu idea. Ja näin aasialaiseen tapaan hänet on nimetty ToJu PoReeksi. Tulette tapaamaan häntä vielä useasti.

Lämmin suihku, tuo jumalainen keksintö odotti meitä kun saavuimme Hotelli Hua Namiin, Mukdahaniin. Paikka on itsessään äärimmäisen tylsä, joten ultimaalinen kohde nukkumiselle. Koska turisteja ei ole, ei myöskään ravintoloissa ruokalistoja muuten kuin paikallisille eikä juuri kukaan kaupungissa puhu englantiakaan. Aika haasteellista!!

Palataan siis ajassa taaksepäin ja thaimaalaiseen bussimatkaan. Bussimme ei ollut uusimmasta päästä, mutta mennen tullen hakkasi vietanamilaisen virkaveljensä. Paikalliseen tapaan bussi-isäntä tarjoili eväspaketin ja juotavat ja sitten ryhdyttiin laulamaan karaokea- OIKEESTI. Muutaman tunnin musiikkisession jälkeen, juuri kun olimme unen rajamailla alkoi toimintaelokuva ja volyymit kaakossa piti mielenkiinnon yllä myös unen läpi. Käsittämättömintä oli se, että molemmat meistä olivat kuulevinaan, että elokuva olisi puhuttu suomeksi ja keksimme täysin omat kung-fu-juonenkäänteet uniimme.

Penkit sai melkein makuuasentoon, mutta hiukan oli kuitenkin muotoutumista thai-mittasuhteisiin. Lapsuuden balettiharastuksille kiitos siitä, että lootus-asentoon taipuu edelleen tarvittaessa. Herraa hiukan kyllä hävetti, kun rouva kuorsasi aika-ajoin pahemmin kuin paikalliset korstot. Tosin onhan hän tuplasti paikallisia korstoja kookkaampikin. Aamusta 05.30 täräytettiin taas karaoket täysille ja siihen loppui nukkuminen. Kaikkiaan varsin leppoisa 10,5 tuntinen.

Nyt kun kaksi vuorokautta unta on takana olemme Laosissa, Savannakhetissa ja Guest House Xayamoungkhounissa ainakin tiistaihin asti.