Kotkien saari...

Lähdettiin lautalla Penangista toiselle saarelle nimeltään Langkawi. Matka kesti jotain vajaa kolme tuntia, joten ei mikään ihan kauheen paha. Lautta oli kuitenkin myös sen verran tilava, että Stitch pysty juoksentelemaan siellä ja ei tarvinnu olla paikoillaan koko ajan. Langkawi on turistikohde, isoimpia sellaisia Malesiassa. Me meinattiin jo joskus aiemmin mennä käymään siellä, mutta sillon oli joku paikallinen lomaviikko tms, joten siellä ei ollu yhtäkään huonetta vapaana tai lentolippuja jäljellä. Sen verran suosittu kohde tuo on. Nyt oli tosin sadekauden loppua vielä ja aika epävakaat kelit, joten loppupeleissä siellä oli aika hiljasta.

Satamassa meitä tervehti sellanen valtava kotkapatsas. Kotka on Langkawin tunnuseläin ja niitä pyörii saaren ympäristössä paljon. Maisemat on hitusen enemmän jo sellasta Krabin tyylistä. Esimerkiks limestone kallioita näkyy ja onhan tuo ihan siinä Thaimaan rajan tuntumassa. Käytiin syömässä jossain oudossa jenkkipikaruokalassa ja otettiin sitten taksi hotellille päin. Langkawi ei oo mikään pieni saari, joten matka kesti jonkin verran.

Hotelli oli sellanen perushyvä, ei mikään ihmeellinen. Se oli aika lailla sen pääasiallisen kauppakadun vieressä, eli ei ollu pitkä matka kaupoilla/ravintoloille. Katottiin etukäteen, että vois käydä sellasella näköala vuoristosiltahässäkällä, kartingissa, underwater worldissa ja vaikkapa rantsulla.

Rannalle rentoutumaan?

Langkawilla ollessa kelit oli aika lailla sateiset, joten rannalla ei sitten oikeestaan oltukaan. Jotkut innokkaimmat siellä veti vesiskootterilla, mutta aika tyhjä oli ranta. Matias ajo muutamaankin otteeseen kartingia, käytiin underwater worldissa ja vähän shopattiin. Näköalasiltakin skipattiin. Kelit ei siihenkään hommaan oikein houkutellut. Hyvä jos olis mitään nähnyt ja siellä sateen keskellä on vähemmän kivaa.

Köpöteltiin siinä yhden ravintolan ohi ja törmättiin pariin Matiaksen asiakkaaseen siinä yhdessä ravintolassa. Ne oli siis ollu sukeltamassa jonkin aikaa aiemmin ja jäätiin sitten niiden kanssa vähän höpöttelemään ja syömään siihen. Se oli ihan hauska sattuma.

Underwater world oli ehkä Langkawin reissun isoin ohjelma. Me ei mitenkään kauheesti välitetty siitä ajatuksesta, että merenelävät on pikkubokseissa lukittuna pois omasta ympäristöstään, mutta ajateltiin, että jotain olis kuitenki tehtävä ja Stitchi varmaan tykkäis kuitenkin. Se ei ollukaan ihan pelkästään mereneläviä varten, vaan siellä oli myös jotain flamingoja ja pingviinejä, eli sellasia vesielukoita, mutta ei siis vaan kaloja. Olihan Stitchi ihan liekeissä, kun sai juosta ympäriinsä ja pääs näkee outoja elukoita. Siellä oli kaikkea: rauskuja, pingviinejä, meduusoita, meriheppoja, lepardihaita, muita haita jne jne. Kaikenlaisia harvinaisuuksia. Kaikki aivan järjettömän pienessä tilassa. Oli se aika harmillista nähdä kun rauskukaan ei mahdu "siipiään" liikuttamaan kunnolla. No, mutta Stitchillä oli kiinnostava päivä.

Lähdetäänpäs sitten

Tax-free kaupassa pyöriminen ja sateisella rannalla oleminen ei kuitenkaan ollu superkiinnostavaa, joten päätettiin lähteä jatkamaan matkaa kohti Hat Yai:ta ja Thaimaata. Sade oli viime päivinä muuttunu ihan holtittomaksi jo, varsinkin yöllä ja eritoten viimeisenä yönä. Langkawilta pääsee suoraan lautalla rajalle, ja siellä vaan sitten passikuviot ja lappujen täytöt ja homma olis selvä. Varattiin kuljetus hotellilta Hat Yaihin asti.