No niin nyt on elämämme fyysisesti rankimmat kolme päivää takana..ok reissusta on kyl jo aikaa yli viikko mut tiedättehän te meidät et ei olla niin aktiivisia blogin päivittäjiä :D Tosiaan oltiin vaeltamassa kolme päivää täs Melbournen läheisyydessä sellasessa paikassa ku Wilson´s Promontory national park. Odotukset oli korkeella ku muutama päivä ennen reissua törmättiin yhteen jäbään tramissa ja se kehu sen paikan maasta taivaaseen..kuulemma maailman kaunein paikka :D Näillä tiedoilla siis lähettiin matkaan lauantai aamuna klo seitsemän, TAAS!!!!!!!!!

Tosin matka ei alkanut ihan parhaalla mahollisella tavalla ku ratikassa meiltä lompakot ja siis tramiliput kotiin jättäneiltä tultiin kysyy lippuja..EI OO TODELLISTA! Kello oli siis seittemän lauantai aamuna, huhuh! Tympäsee eniten se et meillä ois ollu liput ja Mari vielä muisti ku kotoa lähettiin et meillä ei oo lippuja mut mä sanoin et ei siellä millään voi olla lipuntarkastajia siihen aikaan aamusta..heh mun vika siis ja mähän nyt sit maksan meidän kummanki sadan euron sakot :D NOh ei vaiskaan..tyhmyydestä kärsimmä molemmat!

Sitten ite vaellukseen..eka päivä alkoi aurinkoisessa merkeissä, aah!! Oli ihana saada ottaa t-paitasilleen ku täällä on ollut tosi kylmää...hrrr!! OLi siis aivan ihanaa vaeltaa siinä säässä ja vielä ku matkaporukkakin oli oikeinkin rennon letkeä Eka päivä oli suhteellisen helppokulkuinen joten meillä ei ollut tietoakaan siitä mitä tuleman pitää seuraavan kahen päivän aikana! Oli suhteellisen outoo mennä nukkuun illalla kello seittemän illalla mut ei siellä leirintäalueella ollut muutakaan tekemistä ku tuli ihan sika pimeetä ja vettäkin alko sataan!! Elämäni eka yö teltassa mut mä selvisin siitä kunnialla..itse asiassa me oltiin Marin kaa melekosia eräjormia, telttaki saatiin kasaan melekosella tahdilla!

Päivä 2 oli jo huomattavasti rankempi Rakot jalassa alotettiin aamu ylämäkeä nousten valehtelematta joku viisi kilsaa putkeen..huhhuh!! Rinkat paino ihan helevetisti, kengät hiersi, polku oli TOSI vaikee kulkunen..mut suomitytöt ei valittanut..sisulla eteenpäin ja uskokaa tai älkää ni kivaa meillä kuiteski oli! Ilta oli kylläkin pikkasen tympee ku vettä tuli taivaan täydeltä, teltta piti pystyttää, illallinen kokata ja sit vielä nukkuu kolmestaan kahen hengen teltassa..siinä vaiheessa tuli kyl äitii ikävä ja omaa ihanaa lämmintä sänkyä :D Tosiaan Luxwmburgilaisten tyttöjen teltta oli kastanut edellisennä yönä niin pahasti et tytöt piti sit sijoittaa muiden telttoihin..mut ei se mittään haitannut! Meillä oli oikein kivaa ja LÄMMINTÄ meidän teltassa kolmestaa, hihi!

Viimenen päivä tuntu kyllä jo tosissaan jaloissa..ja me luultiin et meillä on hyvä kunto :D Mut tosissaan saatiin olla kyl ylpeitä ittestämme..kolme päivää ja 37 kilometriä takanapäin ja melkeinpä koko ajan ylämäkeen..ihanaa!!! :) Oli pikkasen voittajafiilis ku päästiin takas autolle, jiihaaaa!! Eli summa summarum: Huolimatta helekkarin kokosista rakoista, likasesta olosta, ruoan varastamisesta ja vesisateesta meillä oli ihan sika kivaa!!! Ei uskois mut näin on näppylät :D Ai niin en muistanut mainita et linnun pirulainen oli pöllinyt mun repusta leipäpussin yks päivä..se oli siis saanut sen repun auki..ei uskois et linnut on noinkin älykkäitä otuksii :) Mut joo vaikka meillä oli vastoinkäymisii upeet maisemat, hyvä seura ja itsensä ylittäminen pelastivat meidän viikonlopun..mäkin huomasin itestäni et mussakin asuu pieni vaeltajasielu..Mari sen jo itestään tiesikin :D Seuraavaa reissua odotellessa!!

Viikonloppuna meillä on tiedossa megabailut..23weee!!!!! :D palaamme asiaan sen jälkeen! Haleja kotiSuomeen!!