0:46 yöstä

Tänään on tehty muutto- ja osoitteenmuutosilmoituksia ja itketty paljon. Varmasti yhtenä syynä kun on viikon ollut ihan älyttömän kipeänä ja töissäkin alkaa projektin loppu häämöttää, mutta kyllä tästä lähdöstä on vähän ristiriitaiset tunnelmat. Enimmäkseen oon vaan ihan älyttömän iloinen ja helpottunut kun kahdeksan vuoden jälkeen vihdoin vaihtuu maisema! Tampere on kuitenkin ollut koti jo kolmasosan mun elämästäni..

..mutta sitten taas pelottaa, että kuinka siellä reissussa pärjää yksin. Musta on tullut jollakin tavalla tosi umpimielinen parin viime vuoden sisään, enkä kerro oikein mitään omia juttuja kenellekään tai niitä asioita jotka vaivaa. Helpottaakohan se reissussa vai paheneeko. Onko mulla oikeat motiivit lähteä. Siis se, ettei mua oikeastaan pidä mikään Suomessa. Helpottavaa mutta ahdistavaa. Mutta ehkä tää pitää vaan nähdä niin kun Vesku totesi: "Ei pidä ottaa sitä tuolleen! SÄ SAAT PAINELLA REPPU SELÄSSÄ PITKIN AUSSEJA KU TOISET PERUSTAA PERHETTÄ."

Pidettiin muuten tuossa läksiäisiä, kun oli baarikaappiin kertynyt kaikenlaista joutavaa. Parhaani koitin muttei vieläkään loppunut! (Lisätty jälkikäteen: muuttaessa löytyi lisää pulloja..) mutta oli ihan mahtavaa nähdä ihmisiä vielä. Jos teidän mielenkiinto mun matkaani kohtaan on riittänyt tämän blogin lukemiseen asti niin kiitos vielä paikalla olleille hyvästä yrityksestä!

Sori Hannele, pöllin nää kuvat sulta. <3