"I regret going traveling"

-said no one ever.

Australia on suunnilleen niin kaukana Suomesta kuin mahdollista. Sen takia sinne on hyvä lähteä vähän opettelemaan olemista. 16 vuotta Soinissa ja 8 vuotta Tampereella sai aikaan sen, että jotain muutakin tekee mieli nähdä vielä kun voi!

Ammattikorkeakoulu tuli (vihdoin) taputeltua pakettiin keväällä 2013 ja nyt sitä ollaan insinöörisnaisia! Viimeiset puolitoista vuotta on tullut oltua töissä, joten rahaa on säästössä ihan kivasti. Tietenkin VOISIN maksaa sillä käytännössä koko opintolainan pois. Mutta eiköhän tässä vaiheessa elämää ole kuitenkin tärkeämpää hankkia kokemuksia kuin kerätä tavaraa (: Tuskin kuitenkaan vanhana miettisin että olipa mukavaa kun pääsin heti veloista ja työelämään kiinni. Kuten työyhteisökoulutuksen esiintyjä vähän negatiiviseen sävyyn totesi: "Nykyään nuoret painaa vaan reppu selässä pitkin Aasiaa!" Tunnistin itseni ja nauroin.

Jos jollekin ei vielä tässä vaiheessa ole tuttu, niin Ausseihin saa WorkingHoliday-viisumin. Sillä voi oleskella maassa 12 kuukautta ja tehdä töitä. Maasta voi lähteä ja sinne voi palata niin usein kuin haluaa, työsuhteiden on oltava yhden työnantajan palveluksessa alle 6 kk pitkiä, ja jos oikein hyvin käy niin voi olla toisenkin vuoden. Ainut ehto on, että pääsääntöisesti pitää olla lomalla. Kuulostaa aika hyvältä tavalta käyttää viimeinen vuosi, jolloin ikä on vielä lähempänä kahta- kuin kolmeakymmentä.

Töissä uskalsin jo (?) heinäkuussa sanoa että lähden reissuun. Ihan varalta, että saan oikeasti aikaan. Lennot varasin elokuussa ja siitä tuntui tulevan oletettua haastavampaa. Esimerkiksi mun vuodenvaihde Bangkokissa olisi asiakaspalvelijan mielestä kannattanut jättää pois ja sen sijaan ottaa Aucklandista pelkkä paluu Sydneyyn ilman menolentoa. Ja kuulin ensimmäistä kertaa että lippujen muutoksista maksetaan noin 130€ lisää muutettua lentoa kohti. (Jälkikäteen vielä selvisi sekin että kaikki muutokset täytyy tehdä netissä ensin Kilroylle: ei siis suoraan lentoyhtiölle.. turhan tuntuisia välikäsiä minun mielestä, kun joutuu Suomesta odottamaan vielä hyväksyntää). Eniten kyllä harmitti se tunne, ettei sitä kuunnella mitä MINÄ haluan tehdä. Lennot kuitenkin ratkesi lopulta, vaikkin siihen useampi päivä meni (jännä homma tuokin jos perun sen Auckland-Sydney -välin lennon ja muut säilyy samana, niin enpä pääse enää suoraan Bangkokiin vaan välilaskun kautta Lontoosta :D ) Lennot nyt näin:

28.12 Helsinki-Lontoo-Bangkok

9.1.2014 Bangkok-Singapore-Sydney

Jossain kohtaa Uuteen-Seelantiin kattelee pinkiineitä ja dodoja, ja takaisin Ausseihin.

Paluu on roiskastu summissa jonnekin heinäkuulle, se ainakin tulee muuttumaan. Tapahtuu kuitenkin Sydneystä Singaporeen, jossa ehkä oon jonkun aikaa, ja sieltä Lontoon kautta Helsinkiin. Hintaa tuli (peruutusturvan ja WH-viisumin sekä Kilroyn starttipaketin kanssa) 2192€.. kertasummana kuulostaa isolta, mutta loppujen lopuks siihen kuuluu kyllä vaikka mitä. Että en pidä kalliina (: Hip hei! Ja passi on uusittu ja rinkka hankittu. Ospreyn Kyte 66 on mun paras ystäväni joulukuun lopusta alkaen.

(Blogin nimi sen takia kun palelen koko ajan. Tulee kirjasta, joka kertoo pingviinistä, jota paleltaa ja se lähtee pois etelänavalta. Tiedän ihan tarkkaan miltä siitä tuntui! Vähän lämpöä minullekin kiitos :)