Ihan pikainen lisäys täältä Phuketin puolelta. Lähettiin Lotan ja Marja-Liisan kanssa Koh Taolta tänään aamulla. Laiva meni parin saaren kautta ja Suratthaniin ja siitä sitten bussilla tänne Phukettiin. Koko päivä meni bussissa. Löydettiin tällänen ihan kiva bungalowi resort. Nää bungalowit on bambusta. Ihanan viileitä ja ei ötököitä, vaikka on seinät eivät olekaan tiiviit. Ihanasti vaihtuu ilma ja on viileää. Verrattuna puu- tai kivibungaloweihin ilma on todella paljon parempi, koska se vaihtuu koko ajan. Äänen eristystähän ei ole ollenkaa, mutta onneksi tää on hiljainen ranta, eikä mikään Patong beach. Ihanasti kuulee vaan ku aallot lyö rantaan. Kui rentouttavaa

Huomenna Lotta lähtee takas täältä Suomeen ja jatketaan Lotan äidin Marja-Liisan kanssa kohti Ko Lipetä Joutuu kyl maksaa ylimääräistä ku käytiin tää mutka täällä Phuketissa, mut on se kuitenki kivempaa matkustaa toisen kaa ja saa sit aina majoituskulut puolitettua.

Taosta vielä että tykkäsin ko. saaresta tosi paljon. Letkeä tunnelma ja melkein kaikki ihmiset olivat nuorehkoja. Varmasti löytyy saarelta seuraa. Lapsiperheitä ei ollenkaa, tai oli muutama mut niillä oli kyllä vielä vauvat eikä mitään kovin isoja lapsia. Saaren vetovoima on ehdottomasti sukeltaminen. Sukellusyrityksiä on vieri vieressä. Saarella on muistaakseni 42 sukellusyritystä. Hinnat ovat Thaimaan halvimmat. Lotta sanoi, että sukelluspaikat ei oo mitään erikoisia, mutta hyvä paikka suorittaa kursseja, koska on halpaa. Melkein joka ilta löytyy bileet, jos haluaa niissä pyöriä. Itse kävin pari kertaa rantabileissä. Tulishowt pyöri koko illan ja niitä oli kiva seurailla. Yleisökin pääsi hyppimään narua, joka oli tulessa. Ja hyppäämään renkaan läpi, joka oli myös tulessa. Palkkanan oli shotti. Mitä tyhmä turisti tekään ilmaisen shotin vuoksi. Näin yhellä ihmisellä jaloissa palovammoja, koska se oli hypännyt renkaan läpi, mutta jalat jai kiinni renkaaseen. Ei voinut kuin päätä pyöritellä. Itellä riittää nää itikan puremat omaksi vammaksi. AIVAN SIKANA joka paikassa. Hävettää liikkua topissa, kun kaikki vaan osoittelee ja kyselee. Mut kaikkeni teen, ettei ne puris ja katotaan alkaako pikku hiljaa keinot toimia.