Morot pöytään!

Helmikuun ensimmäisenä päivänä lähdettiin Dumaguetesta läheiselle Siquijorin saarelle, jonne lauttamatka kesti reilun tunnin verran ja maksoi 120 pesoa eli n. 2 euroa. Perillä oli suunnitelmana vuokrata saarioleskelun ajaksi oma menopeli ja satamasta tämä järjestyikin 6 euron päivähintaan. Ensimmäinen vaihtoehto oli surkea skootteri, mutta toinen vekotin oli jo käyttökelpoinen peli.

Ajeltiin San Juanille toiselle puolelle saarta kaksi rinkkaa ja kaksi reppua kyydissä etsimään majapaikkaa. Muutaman kyselyn jälkeen löydettiinkin siisti huone Sylvia's -nimisestä paikasta. Iso huone omalla kylppärillä lähti reilulla 10 eurolla. Loppupäivä kului rannalla makoillessa ja hienoa auringonlaskua ja pelleilykuvia napsiessa. Illalla ajeltiin pimeydessä takaisin kaupunkiin illalliselle.

Seuraavana päivänä valjastettiin keltainen ratsumme ja suunnistettiin kartan avulla sisämaahan kivoja pikkuteitä ajellen kohti vesiputouksia. Ensimmäisenä pysähdyttiin pienemmälle vesiputoukselle, jonka jälkeen jatkettiin kiemurateitä pitkin toiselle ja Siquijorin upeimmalle vesiputoukselle, Cambugahaylle, joka on myös yksi hienoimmista pienemmistä vesiputouksista, jonka olen reissullani nähnyt. Täällä meni kuvaillessa ja polskiessa hyvä tovi kaikilla kolmella putouksella. Kerrassaan mahtava paikka! Illalla oli vuorossa all you can eat -grillibuffet, jota olin odottanut jo eilisestä asti, kun näin kyltin ravintolan edessä. 4 eurolla sai vetää niin paljon pieniä possunkyljyksiä, kanaa, tonnikalaa, salaattia ja riisiä - ja tulihan sitä syötyä! Possuja uppos joku 15 palaa, 4 kanapalaa sekä yksi tonnikala sekä muutama annos salaattia. Jonkun verran tais ravintola tehdä tappiota ainakin miun vierailusta. Ainakin tuli proteiinia kerrankin tarpeeksi! Taistelun tauottua sotatanner oli karun näköinen: Loppuilta vierähti rommikolan ja tiukkojen Yatzy-taisteluiden merkeissä!

Seuraavana päivänä lähdettiin kiertämään rantateitä pitkin koko saaren ympäri eli reilun 70 kilometrin matka. Matkalla morotin noin 1526 paikallista aikuista ja nappulaa. Iltapäivällä pysähdyttiin eräälle rannalle paistattelemaan päivää ja polskimaan hieman ja jättiläinen pelasi hieman korista jannujen kanssa. Yhteensä kolmen päivän aikana tuli ajeltua noin 200 kilometriä skootterilla. Mahtavaa! Maanantaina tuli aika jättää Siquijor taakse. Palautettiin skootteri satamaan ja hypättiin laivaan Suberbowlin ollessa käynnissä. Ensimmäistä kertaa vuosikausiin jäi peli näkemättä. Matka alkoi kohti Cebun saarta ja Moalboalia. Kaikki kyydit lautoista busseihin ja tricycleihin sattuivat sujumaan erittäin hyvin ilman suurempia odotteluita ja jo reilun viiden tunnin päästä saavuttiin perille vedenalaisesta maailmastaan tunnettuun Moalboaliin.

Muutamien kyselyiden jälkeen otettiin perushuone Cora's Palm Courtista 500 peson eli vajaan 10 euron päivähintaan. Plussaa hyvästä nettiyhteydestä, miinusta nihkeistä WC-tiloista, joista on kyllä tähän mennessä oppinut tinkimään melkolailla.

Uuteen kaupunkiin rinkkojen kanssa saapumisessa on muuten joka paikassa lähes sama ärsyttävä asia. Kun tarvitsee jatkokyytiä esim. majapaikkaan tai johonkin niin oikean hinnan saaminen tricycle- yms. -kuskeilta on monesti melko hankalaa. Vajaan kahden kuukauden Filippiini-ajan jälkeen ruokien ja kyytien yms. hintataso on melko hyvin selvillä, mutta silti joutuu välillä maksamaan hieman extraa. Periaatteita, periaatteita!

Ensimmäinen päivä meni hyvin pitkälti lepäillessä, kuten aina yleensä tapana reissupäivän jälkeen on. Paitsi iltapäivällä piti käydä hikoilemassa pahat hiet pois paikallisella salilla, jossa reenikerta maksaa 20 pesoa eli noin 40 senttiä, ei paha!

Eilen vuokrattiin taas motskari. Päivän ensimmäinen kohde oli todella upeat Kawasan Falls parinkymmenen kilometrin päässä Moalboalista. Jälleen kerran upeat putoukset, joiden kolme tasoa oli upeat ja kuvattavaa ja uitavaa riitti jälleen roppakaupalla! Iltapäivän jälkimmäinen osio olikin sitten hieman enemmän seikkailupainotteisempi. Ensimmäinen harhareitti päättyi umpikujaan, sillä haluttiin vetää (tai lähinnä minä halusin) lenkki sisämaasta ja uteliaisuus voitti jälleen kerran. Toisella reitillä normaali isohko tie päättyi ja muuttui pieneksi kävelypoluksi, jota kuitenkin jotenkuten pääsi motskarilla hissukseen ajelemaan. Kysyttiin paikallisilta moneen eri otteeseen pääseekö tästä johonkin ja mielipiteet olivat hieman eriäviä, mutta osa sanoi, että pääsee, joten päätimme jatkaa polkua pitkin matkaa. Reitti vei minipolkujen ja rinteiden ja mutarinteiden kautta hienojen maisemien halki retkikunnan suureksi pettymykseksi umpikujaan moottoripyörälle. Tässä vaiheessa alkoi paluumatkan lisäksi myös pieni vesisade ja ilmeet olivat alakuloiset. Onneksi takaisinkin pääsin kuitenkin mies ja mopo ehjänä! Illalla käytiin vielä katsomossa auringonlasku White Beachilla, jonka jälkeen tuli sikailtua illallinen kaupungissa rankan päivän päätteeksi. Ruuaksi lähti maittava meatlovers pizza ja roskakorin roolissa ananaspizzaa, mangoshake, halohalo-jäätelöannos sekä donitsi, terveellistä siis! Tämä päivä oli pyhitetty vesielämälle, sillä Panagsamanin rannalta pääsee kahlaamaan veteen ja 20 metrin päästä on mahtavilla snorklailu- ja sukellusmestoilla, sillä siitä alkaa syvänne. Päätinkin jättää sukeltelut täällä sikseen, sillä jo snorkkeloimalla näkee rannasta lähes samat jutut kuin sukeltamalla lähes ilmaiseksi. Aamupäivän setissä tulikin nähtyä pari kilpparia, merikäärme sekä lukuisia erilaisia kaloja ja koralleja. Snorklailu ja sukeltelu auttaa ymmärtämään kalojen elämää ja näkee myös käytännössä, miksi esim. Saimaalla kannattaa mennä mato-ongelle syvänteiden, luotojen, karien yms. reunoille, sillä näissä paikoissa fisut viihtyvät. Iltapäivällä oli taas jumpan aika, jonka jälkeen vielä päivän päätteeksi toinen snorklailusetti.

Huomenna vietetään hieman pidempi matkapäivä, sillä kohteena on pieni Malapascuan saari Cebun pohjoisosassa ja taival kestää bussien ja veneen kanssa koko päivän. Malapascualla on vuorossa yllättäen leppoisaa rantaelämää reilun viikon verran, kunnes palataan Cebu Cityyn pariksi päiväksi, josta on lento Singaporeen 20. päivä!