Hyvaa paivaa Laosista!

Kylla, Kannari/Lineri Expedition on taas vauhdissa! Tama alkaa nyt olemaan ensimmainen kerta kun paasemme kunnolla kirjoittamaan tata meidan blogiamme, ei ole kiire mihinkaan ja ulkona valitettavasti sataa, joten ei ole muutakaan tekemista kuin napytella kuulumisia.

Aloitetaanpas ihan alusta. Lahdimme siis Mikkelin kanssa reissuun 9.1. ihan pikkuisen mutkan kautta, eli valilaskuna oli Amsterdam. Sinansa hassua matkustaa tunti taaksepain, mutta kun halvat lennot saimme niin ei voinut muutakaan! Amsterdamissa oli tarkoitus nahda viime reissulla tapaamamme hollantilainen Oscar, mutta sattumien summan kautta emme hanta nahneet, vaan toimitimme hanelle perinteisesti Fazerin suklaalevyn. Amsterdamissa tuuli ja oli ihan saakelin kylma. Olimme kuitenkin kohtuullisesti valmistautuneet siihen, mutta trooppisiin maihin suuntaaviina matkailijoina manailimme takin kauluksen alle pureutuvaa tuulta ja Euroopan kalleutta.

Seuraavana paivana oli edessa 11 tunnin lento Bangkokkiin kiinalaisen China Airlinesin kanssa, mika pisti ainakin meikalaisen puntit tutisemaan. Turvallisesti laskeuduimme kuitenkin Thaimaan maan kamaralle. Perille paastyamme oli aika epatodellinen olo, vahan niinkuin "Ok, here we go again"... Lahdimme viime reissultakin tuttuun Asha Guesthouseen ja olimme ihan pihalla koko loppupaivan, laitetaan se aikaeron piikkiin!

Bangkokissa pyorimme muutaman paivan lahinna tehden muutamia hankintoja reissuamme varten. Kavimme myos Chinatownissa, missa emme olleet aikaisemmin kayneet ja todellakin kuljimme suut auki ihmetellen sita kraasan ja kaiken mahdollisen tarvaran ja kojujen paljoutta. Maailmasta ei ainakaan tavara lopu kesken!

Viime hetkella ostimme liput tapotayteen buukattuun Chiang Main junaan. Olisimme tietenkin halunneet ottaa sen paljon mukavamman sleeperjunan, eli sangyilla varusten mahdollisuuden, mutta vapaana ei ollut kuin istumapaikat. Ei muuta kuin 12 tuntia istumista yon yli. eika se mun nukkumistaito ole laisinkaan parantunut sitten viime reissun, eli unta ei kertynyt kuin ihan pari tuntia Linerin kuorsatessa ja kuolatessa vieressani. Harvinaisen arsyttavaa voin kertoa!

Chiang Mai oli meille osittain pettymys. Kaupunkia on kuvattu Pohjois-Thaimaan helmeksi, mutta mielestamme sita olisi voinut kuvailla sanoin Pohjois-Thaimaa Phuket. Ei nyt tietenkaan ihan niin radikaali paikka kun Etelan serkkunsa. Se mika kaupungisa viehatti oli sen temppeleiden paljous. Chaing Maissa on yhteensa yli 300 temppelia, jotka ovat toinen toistaan komeampia kullalla koristeltuja kauniita rakennuksia.

Minun kohokohtani oli tietenkin kokkikurssi The Chilli Cooking Academyssa, Mr. Visuttin ohjauksessa. Herra Visutt on kylla mainio opettaja, joka on kuulemma pienesta pitaen harrastanut ruuanlaittoa ja kokkikurssejakin han on vetanyt jo monia vuosia. Kurssi oli iaka kokonaisvaltainen verrattuna viime vuonna suorittamaani kurssiin Krabilla. Aluksi suunniteltiin minkalaisia ruokia halusimme tehda (samalla kurssilla kanssani oli saksalainen pariskunta) ja jokainen sai valita viisi eri ruokalajia. Sen jalkeen lahdimme laheiselle torille hakemaan aterioihin kuuluvia aineksia ja Herra Visutt keroi meille kaikenlaista kasviksista, hedelmista, kaloista riisita ym ym, ja niiden valinnasta. Todella mielenkiintoista!!! Sitten lahdimme takaisin ulkoilmakeittiollemme ja aloitimme valmistelut ja itse ruuanlaiton. Tuli aivan mahtavia ruokia tehtya ja maisteltua. Yhteensa teimme 13 eri ruokaa, joita kaikkia tietekin maistoimme myos. Maha oli ratkeamaisillaan, mutta silti oli onnellinen hymy Kulinaristi-Kannarin kasvoilla! Kaiken ruuanlaiton lisaksi opimme tekemaan koristeita, esimerkiksi ruusun tomaatista. Kurssilta saimme mukaamme aika kattavan ohjekirjan, jonka syovereihin aion myos Suomessa syoksya!

Mika teetti Chinag Maissa itselleen puvun. Tama "pukureissu" oli aikamoisten sattumien summa. Olimme tulossa yhdelta temppelilta, jossa olimme syomassa eraan tarkean kuolleen munkin kunniaksi tarjottavaa ilmaista ruokaa, ja tormasimme paikallisen opettajaan, joka aika sekavalla enklannilla meille selitti ties mita. Seuraavaksi han olikin hommannut meille paikalliseen hintaan tuktukin, ilmeisesti johonkin raatalipaikkaan. Kun saavuimme sinne, huomasimme, etta paikka oli juuri se mita kaksi norjassa asuvaa thaimaalaista miesta oli meille suositelleet. Kuulemma paras paikka koko Kaakkois-Aasiassa teettaa puku. Aikani Mikaa suostuteltuani, lahdimme puljusta ulos kuitti kadessa ja illaksi sovitusaika sovittuna! Ja kaiken lisaksi alennushintaan! Tuloksena oli kaunis tummanharmaa puku, joka istui Mikan paalle kuin nakutettu.

Chiang Maista lahdimme kohti Laosin rajaa, josta otimme kaksi paivaa kestavan venekyydin kohti Luang Prabangin kaupunkia. Tapasimme aivan mahtavan portugalilaisen parin Ritan ja Pedron, joiden kanssa reissasimme tanne saakka. Itse venekyyti Mekongilla oli todella pitka. Oli aika mielenkiintoista seurata joen varren ihmisten elamaa. Aikamoisissa hokkeleissa he asuvat koyhissa oloissa. Laoshan on Kaakkois-Aasian maista kehittymattomin. Ensimmaisen paivan jalkeen yovyimme aivan pikkuisessa kylassa Pak Bengissa, josta matka jatkui seuraavan paivana. Luang Prabangiin saavuimme siis pari paivaa sitten. Tama kaupunki on Unescon maailmanperintolistalla ja aika hieno kaupunki onkin! Talot ovat todella idyllisia ja liikennettakaan ei ole liiaksi. Kiipesimme eilen kaupungin keskella olevalle kukkulalle ihastelemaan mahtavia nakymia, jotka avautuivat koko kaupungin ylle. Kiva paikka!

Sinansa harmi, etta olemme taalla Laosissa vain lapikulkumatkalla Vietnamiin, koska tama maa vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Ihmiset ovat rentoja ja todella hyvalla huumorintajulla varustettuja.

Huomenna suuntaamme matkamme kohti Phonsanvanin kaupunkia, jossa menemme katsastamaan Plain of Jars- nimisen paikan. Siella pitaisi olla 2000 vuotta vanhoja valtavia ruukkuja. Sielta otamme suuntiman kohti Vietnamia, jossa meilla on aikaa kokonainen kuukausi!

Ollaan viela valitettavan valkoisia, suorastaan suomalaisen valkoisia... Viime paivina saa ei ole suosinut meita laisinkaan ja eika meilla oikestaan edes ole ollut aikaa ja mahdollisuutta perinteiseen ihon grillaukseen... Ehka sitten Vietnamissa tilanne korjautuu, Hope So!!

Kirjoitellaan uudestaan varmaan Vietnamissa, yhteydet taalla Laosissa ovat yleisesti aika hitaat!

Elina

Ainoastaan Kati, Koudii puuttuu porukasta!