Päivä 2, kävelymaratooni

Uusi päivä uudet kujeet, niinhän se menee. Yöunien jälkeen oli tarkoitus mennä hakemaan hostellin isäntäväeltä vähän infoa ja karttaa kaupungin nähtävyyksien koluamista varten. Kuinkas ollakaan koko poppoo kaiketi vielä nukkui ja päätimmekin lähteä sitten vaan suoraan ulos katselemaan mitä sieltä löytyy.

Toronton "maamerkki" CN-Tower loisti horisontissa, joten lähdimme patikoimaan sitä kohti. Torni on 553:lla metrillä yksi maailman korkeimmista rakennuksista. Korkeutta on 550 metriä liikaa Turolle, joka kärsii korkeanpaikan kammosta ja siksipä ylösmeno saikin jäädä väliin.=) Muutamat pakolliset valokuvat napsittuamme, alkoikin sen päiväinen kävelymaratooni kiitos yhden ystävällisen turisti-info-tytön, joka tuuppasi kadulla käteemme kaupungin kartan. Sitä seuraillen tuli talsittua yhteensä ainakin viistoista kilsaa muutamassa tunnissa katukioskista ostettujen hotdogien voimalla. Pyörittiin ympäri kaupunkia "vähäisiä" nähtävyyksiä katsellen ja käveltiin mm. linnalle nimeltä "Casa Loma", joka olikin upean näköinen "pikku pirtti". =) Metroon olisi kymmenellä dollarilla saanut päiväpassin, jolla olis voinut rajattomasti kulkea, mutta lentokoneessa ja bussissa istumisen vastapainoksi päätetiin liikkua omin jaloin 33 asteen helteestä huolimatta.

Loppupäivä kului vaan oleskellen ja auringosta nauttien. Huomiselle päivälle (31.8) tuli buukattua ylihinnoiteltu turistireissu Niagaran putouksille. Hinta oli suolaiset 89 Kanadan dollaria per lätty, mutta pitäis siihen kuulua sitten kuljetukset eestaas, opas paikan päällä, venekyyti putouksien viereen" Maid of the Mist" potskilla, sekä paluumatkalla tutustuminen johonkin viinitilaan viininmaisteluineen=)) Katotaan mitä huominen päivä tuo taas tullessaan, mutta nyt nää kiittää ja kuittaa..