Taipeihin saavuin 5.11 keskiviikkona Roomasta. Lentokentalle saavuttuani ja hetken siella palloiltuani sain itseni terminaaliin, jossa yllatyksekseni tapasin tyton nimelta Ko, jonka tapasin Lontoossa muutama viikko sitten. Meikalainen oli ihan kieseissa, etta Ko oli tosiaan siella! Olimme Lontoossa kylla sopineet, etta jos Taipeihin saavun han nayttaa mulle vahan mestoja. Hanella ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta vastata mun mailehin, joten en ollut varma onko han siella? Mut hyva nain!

Eka paiva kierreltiin kaupunkia ja syotiin mita erilaisempia ruokia (ei muuten ollu mitaan ruokaa mista olisin kieltaytyny) :). Lampotilat huiteli n. 35 asteessa koko ajan. Kulttuuri ja eritysesti ruoat mita ihmiset taalla poskeensa laittaa on niin omissa maailmoissa, mutta hyvalla tavalla! Taipei on taynna Night Marketteja (yotori) mista voi ostaa ihan mita vaan suuhun pantavaa. Kokeiltua tuli, ankan kielta, jalkoja, sian korvaa, nenaa ja mista oon todella ylpea ankan perasuolta mika ihme kylla oli todella Delicious! Listaan vois laittaa viela paljon muutakin, mut tassa tarkeimmat... Naa ihmiset ei tosiaan heita mitaan osaa elaimesta pois. Toinen aika janna asia oli, etta jopa opiskeljat syo pelkaastaan ja aina ulkona, koska jopa heille se on halvempaa kuin kokkailla itte. Ja koska asia on nain, useimmat on taysin kadettomia ruuanlaiton kanssa ja ihmettelevat jos joku nuori osaa laittaa jotain. Joukkoomme liittyi myos tytto nimelta Daphnee, jonka luona lopulta yovyin Taipeissa.

Paivinieni aika kaytiin myos Taipei countyssa vahan niinkun maaseudulla mika oli aivan mahtavan nakosta. Samalla reissulla kaytiin kultakaivoksessa ja paikallisessa Night Marketissa. Yhtena paivana ajettiin skootterilla noin tunnin verran Wulai vuorille. Koska Ko oli vahan epavarma skootterilla ajelun suhteen astun mina puikkohin. Taytyy myontaa, etta aika melkosta ajella tuolla. Joka valoissa oli vahintaan aina yli 20 skootteria ehka jopa sata valilla. Oma mielipide siella sellviamiseen on kayttaa kaasua vaan aika suvereenisti, silla jossei sita tee tuntuu, etta jaa jalkoihin. Jokatapuksessa Wulai vuoret oli aivan mahtava paikka, josta tosiaan loydettiin kivan nakonen koski, jossa uiskentelin ja otin pikku suihkun. Kameran vedenkestavyyskin tuli testattua! Taman jalkeen kaytiin viela kuumilla lahteilla uimassa, jossa paikalliset oli melkosen innoissaan valkosesta pojasta, joka hyppii veteen. Multa jopa alettiin tilaamaan uimahyppyja niiden viihteeksi. Vois olla hyva bisnes tuolla? :) Kokonaisuudessaan mahtava paikka ja suuri kiitos kuuluu Daphneelle ja Ko:lle!

Thank you Daphnee and Ko!