Rakas paivakirja,

Tanaan oli onnen paiva! Kirsikka paasi pois sairaalasta jo heti aamulla! Kaikki on kunnossa, mita nyt muutamaa laaketta pitaa popsia parisen paivaa. Vakuutus korvasi koko hoidon, joten maksettavaksi jai pelkka minibaarilasku (joka ei yllatys yllatys ollut kovin suuri).

Mietimme paamme puhki etta mita kivaa keksittaisiin Kikan vapauden kunniaksi - paatimme lahtea vuorille. Syotyamme herkulliset ateriat italialaisessa ravintolassa, otimme songthaewin (vahan niin kuin isompi tuk tuk) ja lahdimme kiemurtelevaa tieta kohti huippua. Paatepysakkimme oli Doi Suthep -niminen suuri temppeli. Sinne piti kavuta 306 porrasta, mutta se oli kylla vaivan arvoista! Voih mitka maisemat! Temppelikin oli todella kaunis suurine Buddha-patsaineen. Sanna ja Kirsikka saivat siella ajatuksen ostaa jokaiselle ihan pienet Buddhat tuottamaan onnea (ettei enaa tulisi niita sairaala kaynteja).

Huomenna olisi sitten tarkoitus matkata kohti Laosin rajaa ja toivottavasti sen ylikin (rajanylityspaikka menee kello kuudelta kiinni). Viela jatkosuunnitelmat ovat vahan auki, mutta eikohan me matkaajat jotain kivaa keksita.. Kaikista meista tuntuu jo silta, etta maisemanvaihdos piristaisi, joten Laosia odotellaan taalla innolla.

Talla hetkella kaikki ovat terveita!

Sydamella: Sanna, hyvinvoiva Kirsikka, Pietari ja Ville