8.10.2014

Nousin ylös jo seitsemän aikoihin naapurin väsymättömän koiran haukkuessa yhtäjaksoisesti jo yhdeksättä tuntia. Vilkasin peilistä selkään saamaani ihottumaa, siellä se oli edelleen. Hannan määräämät lääkkeet paljastuivat allergialääkkeiksi. Olin saannut ilmeisesti nokkosihottuman jostain. Rupesin miettimään mitä poikkeuksellista olisin käyttänyt, jotta osaisin välttää allergeenien käyttöä jatkossa. Vittu kaikkihan täällä on normaalista poikkeavaa. Hierontaöljystä pesuaineisiin, mansikkalimonaadista mausteisiin. Ainoat asiat joihin pystyisin varmuudella luottamaan ovat eilen nauttimani pottumuusi ja tietty keskikura. Niitä kun olen sullonut elämäni ajan turpaan ihan ilman näppyjäkin. Toivoni on siis, että antihistamiini ja kortisooni rupeavat puremaan ilman suurempia elämäntapa muutoksia. Täytyy sitten härmässä astella terveystaloon lakki kourassa jos tämä ei mene ohi.

Lähdin etsimään sopivaa aamupalaravintolaa pohjoisesta. Olisi pitänyt muistaa vanha sananlasku: "ei kannata lähteä merta edemmäksi kalaan." Täällä on tosiaan joku paikallinen pyhäpäivä, joka selittääkin eiliset hare krishna kulkueet. Ehkäpä siksi en löytänytkään läheltä auki olevia kuppiloita. Viimein kun päätin katsoa puhelimestani missä olen, päätti rakas liittymäni olla yhdistämättä nettiin. Teki mieli tilata taksi ja käydä vetämässä turpaan paikallisen teleoperaattorin toimitusjohtajaa ja sen jälkeen Päivi Räsästä. En kyllä tiedä miten Päivi Räsäsen piekseminen tähän ongelmaan auttaisi, mutta sen kristillispellen mielipiteet ovat useimmiten niin syvältä perseestä, että sietäisi hänkin saada osansa. Koitin etsiä noin puolituntia merta tai tuttua hieman enemmän liikennöityä väylää tuloksetta. Viimein kellon lyödessä kahdeksan löysin avonaisen aamupalamestan josta löytyi myös wifi. Aamupalaksi tarjoiltiin erittäin ravintorikas korillinen vaaleaa leipää, pullaa, kroisantti, marmeladia, mehua ja mustaa kahvia. Ja voi saatana. Jos tiedätte miltä joku extra kahvi maistuu. Niin keittäkääpä samaa myrkkyä viikon vanhaan suodatinpussiin lisäämällä vain puolet kahvinpuruista. Siltä tämä so called kaffi täällä maistui! No, wifin ansiosta sain paikannettua itseni ja painoin kartan kallooni. Kotiin päästyä muutkin olivat nousseet.

Porukka päätti jakaantua. Pojat lähtivät pohjoiseen surffaamaan ja Saaka jonnekin, en kuollaksenikaan muista minne. Jäin palvomaan aurinkoa ja lukemaan kotimaasta tänne raahattua opusta. Pakkohan tämä on kuitenkin lukea loppuun. Viimeksi kun luin kirjan Kajaanissa vuonna 2009. Eipä kauaakaan kun tuli saatanan kuuma ja hammasta rupesi kolottamaan. Tämä jomotus olikin hieman tutumpi. Vanha ystäväni kaljahammas ilmoitti kärsivän nestehukasta. Päätin lähteä suihkun kautta rannalle hoivaamaan vanhaa ystävää. Rannalla ensihoitoa hetken annettua palasin skobolla takaisin 300 metrin päässä olevalle villalle. Vaikka päissään tuo liikenne tuntuisikin lepposalta, katsoin järkeväksi antaa kehoni polttaa ylimääräiset molekyylit verestäni ennen Kutalle lähtöä. Matkalla Kutalle eksyin kuitenkin Carrefour nimiseen ostariin. Siellä myytiin kaikkea mitä kuluttaja voisi rahapäissään haluta omistaa. Koska en varmaan lukeudu ryhmään "normaalikuluttaja", syöksyin hymysuin ja reppu täynä banaaneja Kutalle korjaamaan orastavaa janoani.

9.10.2014

Vapisuttaa... Naapurin villakoira oli haukkunut äänensä käheäksi. Karma is a b****. Nauratti. Lähdin oitis vetämään aamiaista viereiseen muonituskeskukseen. Vaikka en tätä matkaa ennen ollut smoothieita juonutkaan, nyt tästä on tullut päivittäinen tapa. Pekonilla viimeistelty munakokkeli teki tehtävänsä. Vapina oli selätetty. Painelin mopolla 150 metriä takaisin torpallemme. Krapulassa olen erityisen pelokas. Tuokin matka aiheutti suunnattomia kuumotuksia. Aloin paistattelemaan päivää ja jatkoin kirjan lukemista. Heräsin ovikelloon, olin näköjään sammunut kuin saunalyhty. Made oli ovella ja tuli siivoamaan. Jätkällä oli kyllä paras selitys parin päivän omaan lomaan, jonka hän auliisti jakoi kanssani leveä virne naamallaan: "I didn't come before, so i came now!" Päätin antaa Madelle tilaa häärätä ja lähdin taas syömään. Olinkin jo kovasti rehkinyt...

Aamun tankkaukset oli tehty ja Maden vielä siivotessa ehdin käydä rantabaarissa oikaisemassa kurssin. Oikominen jäi kuitenkin tältä päivältä lyhyeen, koska olin päättänyt lähteä hankkimaan uuden lompakon ja pussin pähkinöitä. Ostoksia pöydälle purkiessa muistin mitä lähdin oikeasti hakemaan. No huomenna sitten. Paikalliset elelevät tinderelämän sijasta Badoo nimisessä sovelluksessa. Olin ihmetellyt kun viestejä tuli korkeintaan uudelleen naiseksi syntyneiltä hybrideiltä. Katsoin omat tietoni joista selvisi, että olinkin antamieni tietojen mukaan homoseksuaali. Ahhh määän. No näitä sattuu. Vahingosta viisastumatta vaikeuksien kautta tappioon; eikun uutta matoa koukkuun!