Haudi Etelä-osavaltion puolelta!New South Wales, Capital Territory ja Viktoria jäivät taakse ja nyt olemme alkaneet Adelaiden valloituksen etelässä. Matkaa on taittunut jo reilusti yli 2000 kilometriä. Päivittämistä siis riittää…Viime yö vietettiin vankilassa, sellissä, lukkojen takana. Oltiin matkalla Adelaideen, mutta matka tyssäsi Mount Gambier -nimiseen kaupunkiin, sillä Viktorian osavaltiossa ei autossa pussailua hyvällä katsota… Ei vaiskaan! Kyse on The Jail -nimisestä hotellista, joka on 1995 suljettu vanha vankila. The Jail oli karu ja koruton, mutta omalla tavallaan hieno. Nukuimme todellakin sellissä kalteri-oven takana (ainakin turvassa). Selli sisälsi sängyn ja valottoman wc:n. Nukuimme hyvin, mutta kiva oli myös päästä vapauteen ja toivottavasti vankila-yö oli ensimmäinen ja viimeinen tällä reissulla! Mount Gambierissa näimme myös kaksi upeaa kraatteri-järveä, jotka muuttavat väriään vuodenaikojen mukaan harmaasta kirkkaan turkoosiksi. Blue Lake oli syvän turkoosin värinen ja Blue Lakes Foot vihreä. Molemmat mykistävän kauniita. Kaupungissa oli myös luonnonpuisto, jossa näimme kenguruita, erilaisia lintuja ja jälleen yhden käärmeen, Black snaken! Tänään pääsimme perille tänne Adelaideen, joka vaikuttaa mukavalta kaupungilta. Majoituimme keskustan hotelliin ja kävimme pikasightseeingillä kaupungilla. Adelaidessa ja sen lähiympäristössä tuntuu olevan paljon nähtävää, joten voi olla että viivymme täällä jonkin aikaa. Kirjoitamme Adelaidesta tarinaa myöhemmin, kunhan tutustumme kaupunkiin paremmin. Jaa juu, tultiin lähemmäs Suomea ja ystäviä ainakin ajallisesti, sillä kelloa siirrettiin osavaltioiden rajalla 30 min taaksepäin, joten olemme teitä 7,5 h edellä. Mutta seuraavana stooria siitä mihin viimeksi jäätiin……Melbournesta ei juurikaan ole kerrottavaa sillä visiittimme sinne jäi melko lyhyeksi. Vinkkinä kerrottakoon, että älkää menkö suurkaupunkiin viikonlopun alkaessa ilman valmiiksi buukattua majoitusta! Saavuimme siis Melbourneen perjantaipäivänä ilman varattua majoitusta ja kunnollista karttaa. Ajoimme päämäärättömästi mukavan näköistä kaupunkia ristiin rastiin. Kyselimme majoitusta lukemattomista paikoista ilman tulosta. Melbournessa Hotel ei välttämättä muuten tarkoita hotellia vaan bubia. Illan hämärtyessä päätettiin hankkia piknikruokaa ja viiniä ja yöpyä autossa. Valitsimme "leiriytymisalueeksi" varakkaan näköisen lähiön. Parkkeerasimme auton kadun varteen, nautimme piknikin ja käperryimme takapenkille nukkumaan. Aamun valjetessa ja lihassärkyjen herättäessä lähdimme jatkamaan matkaa ja havaitsimme nukkuneemme Love streetillä! IIIK, ihquu!!!Melbournesta yritettiin viela aamutuimaan hankkia huonetta, mutta koska kaikki paikat ilmoitittivat olevansa Fully booked päätimme jatkaa matkaa ja jättää Melbournen ihastelun tulevaisuuteen. Matka jatkui 55 km päässä olevaan Geelongin kaupunkiin. Kartalla pieneltä näyttävä Geelong olikin 200 000 ihmisen asuttama kaupunki. Kävimme uimassa ja virkistäytymässä, jonka jälkeen saimme todeta myös Geelongin olevan viikonloppuna fully booked. Matka jatkui siis kohti Adelaidea. Päätimme ajaa näköalareittiä kuuluisaa noin 300 km pitkää The Great Ocean Roadia pitkin. Majoituimme ensimmäiselle reitin varrella olevalle Camping -alueelle ja päätimme yöpyä taas autossa vauhtiin kerran päästyämme. Mukavan näköinen rantacamping -alue löytyi Lornen pikkukylästä. Leirintä-aluella lensi suuria valkoisia papukaijoja ja paikka oli mukavan rauhaisa. Viinilasillisten jälkeen uni maittoi Geelongista hankittujen uusien retkipatjojen päällä Pajeron takaossa. Edes australialaisten campingtovereidemme pelottelu nyrkin kokoisista karvaisista hämähäkeistä ei untamme häirinnyt. Aamulla heräsimme taas varhain ja lähdimme jatkamaan matkaa serpentiiniteitä pitkin rantaa myötäillen ja nauttien aivan uskomattomista maisemista. Matkan varrella pysähdyimme mm sademetsään tehdylle kävelyreitille ja myöhemmin katsomaan merestä kohoavaa kivimuodostelmaa 12 apostolia. Täytyy sanoa, että reitti oli kyllä kokonaisuudessaan ajamisen arvoinen ja mahtava kokemus.Iltapäivällä saavuimme Great Ocean Roadin päähän noin 30 000 asukkaan kaupunkiin Warrnamboolin. Kaupungin tunnetuimmat jokavuotiset vieraat ovat valaat., jotka tulevat rannikolle poikimaan. Valitettavasti kolme valasta olivat jo jatkaneet viime kuussa matkaansa Antarktikselle, joten valaita ei tällä erää vielä tavattu. Muuten tällä kertaa onni potkasi ja saimme kaupungin keskustasta upean motellihuoneen pilkkahintaan. Motellissa suoritettiin vielä viimeisiä remontointeja, joten hinnat olivat halvat ja paikalla ei ollut juurikaan muita asukkaita. Roadtrippartiomme oli enemmän kuin tyytyväinen ja päätimme jäädä kolmeksi yöksi mukavan rauhalliseen ja kauniiseen kaupunkiin. Käytiin Tower Hill nimisessä luonnonpuistossa katsomassa reissumme ensimmäisiä luonnossa eläviä kenguruita, emuja ja koaloita. Ensimmäinen koala nähtiin aivan läheltä ja kaveri ei ollut kuvauksestamme moksiskaan. Hieno eläin! Jaska näki myös vihreän käärmeen noin metrin päässä polulta ja siitä lähtien tuijotimmekin pelkästään maata mahdollisten käärmeiden varalta. Mutta mainittakoon, että käärme väisti Jaskaa! Onneksi oltiin varustauduttu huolella ja jaloissamme oli varrettomat tennarit. Crocodile Dundee-bootsit on vielä hankkimatta.. Onnistuttiin saamaan kuvaan myös käärmeen näköinen lisko. Luonnossa elää muuten aivan uskomattoman paljon erilaisia otuksia! Veri vetää edelleen lämpimämmille seuduille lännen lämpöön, sillä Viktorian ilmasto on omituisen kylmä. Ollaan jouduttu käyttämään takkia ja palelemaan jopa sisällä! Silti onnistuimme polttamaan kasvomme ollessamme Tower Hillillä, joten aurinko on armoton!PS. Kiitos kommenteistanne ja pahoittelut, ettemme ole niihin vastanneet. Olemme olleet internet-kahviloiden varassa, joissa aika on rajallinen. On kuitenkin ihan ylivoimaista lukea teidän kuulumisia, joten lisää niitä pliis! Meidän aussipuhnumeromme ovat Saila: +61412301090 ja Jaska: +61431559578. Suomennumeromme ovat satunnaisessa seurannassa.PSS. Äidit: lapsenne voivat hyvin ja ovat muistaneet syödä!