Vieraassa kulttuurissa eläminen on aivan erilaista kuin reissaaminen. Reissatessa tutustuu kulttuurin erilaisiin puoliin. Hektisessä Tokiossa eläessä tutustuu väkisinkin niihin kulttuurin huononpiinkin puoliin jota seuraavaksi kerron:

Tokio Life

Olen nyt asunut Tokiossa 1,5kk ja kiireiseen elämänrytmiin ja ihmispaljouteenkin alkaa jo tottua.

Junat: Lähes joka aamu töihin kulkiessani täynyy väkivalloin runnoutua junan sisään ja seisoa sillit purkissa siellä toisten lilliputtien seurassa. Täällä sentään tunnen itseni normaalin pituiseksi, joskus jopa pitkähköksi :) Ensimmäisenä aamuna kun kuljin junalla töihin, niin tunsin kuinka joku hivelsi mun peppua. taisi olla joku puutteelinen "salary man". Se on aika yleistä täällä, että kouritaan naisten peppuja täydessä junassa, kun on mahdotonta alkaa syyttelee jotain kun ihmisiä on vaan niin pipona ympärillä.

Tokio24h working city: Nää oikeesti elää vaan työlleen täällä! (ja taiteilijat taiteelleen) Parin tunnin yöunilla on tullut mentyä tässä viimeiset 1,5h, eli niin kauan kun oon täällä asunut. Useimmat japskitkin nukkuu vaan sen 1-3h yössä ja muuten tekee töitä. Suomessa minulla ei ole koskaan nukkumisvaikeuksia, käsittämätöntä kyllä, en edes saa täällä nukuttua 2h enempää yössä vaikka haluaisin! Johtuu siitä että olen jotenkin niin herkkä ulkopuolisille energia-auroille. Lisäksi tuntuu välillä, että aivotkin on vaan tietokoneen jatke, miltä useimmat japanilaiset myös näyttää.

Vielä tuosta japanilaisten työkulttuurista:

12h työpäivät ovat normaaleja. Jotkut tekevät täällä töitä 18- 24h vuorokaudessa. Sitoudutaan vaan töihin, koska se on täkeintä elämässä. Yleensä työpaikka on se ainoa sosiaalinen ympäristö ja kaverit ovat työpaikalla. Töitä ei tehdä niin tehokkaasti kuin Suomessa, vaan hengaillaan välillä ja hoidetaan omia henkilökohtaisiakin asioita välillä. Yleensä työn ulkopuolista kaveripiiriä ei ole. Nuoret naisetkin käyvät töissä, mutta lapsen saatuaan monet ovat myös vain kotiäiteinä, koska myös lapsenhoidon järjestäminen täällä pitkistä työmatkoista johtuen on hankalaa.

Jos mies tulee töistä jo 21.00 aikaan illalla, kotona ihmetellään että miten se jo näin aikaisin tuli. ja lauantait leikitään lasten kanssa. Toisin sanoen, japanilaisilla miehillä ei ole täällä omaa aikaa itselleen lähes ollenkaan. Että ehkä jotenkin hienoisesti ymmärrän sitä, miksi tällä sitten seksuaalinen käyttätyminen on niin kummallista. Pukumiehet saattavat puristella kotiin palaavien pienten koululaisten hameen helman alta, koska ei muutakaan ehdi. ja sitten kaikki lukemattomat eri muodot pokeharrastuksista mitä täällä näillä on. ja pettämismoraali on täällä aivan täysin toista kuin länsimaissa. Tuntuu, että sekä miehet että naiset japanissa ajattelevat pettämisestä huomattavasti vähemmän tuomitsevasti kuin länsimaissa.Siitä voisin kirjoittaa oman päitkän muttä jääköön seuraaviin kertoihin.

Kommetteja saa heittää

-Janika Tokiosta