12.3 - 14.3.2008        Hue , Vietnam

Matka Hanoista Hueen osoittautui yllattavasti melkoiseksi Via Dolorosaksi. Olimme varanneet bussiliput matkatoimiston kautta etukateen ja sovittiin myos etta meidat tullaan hakemaan minibussilla matkatoimiston edesta tiettyyn kellonaikaan. Nain loppujen lopuksi tapahtuikin. Minibussi vei meidat linja-auton lahtopaikalle ja hyppasimme kulkupeliin. Hyvissa ajoin paikalla joten kaikki naytti sujuvan mallikkaasti. Nain siis siihen asti etta huomasimme istuvamme vietnamilaisessa erikoisuudessa: Open tour bussissa.

Open tour bussit ovat jakaneet backpackereiden mielipiteita jo vuosikausia ja varsinkin matkalla Hanoi - Hue naita olisi kuulemma syyta valttaa (luimme varoituksen liian myohaan Lonely Planetista..). No, bussi starttasi armollisesti vain tunnin myohassa (idea on etta bussit otetaan viimeista paikkaa myoten tayteen ennen kuin lahdetaan liikkeelle). Seuraavan neljan tunnin aikana oli kaksi pysahdysta (Open tour bussit pysahtelevat etukateen sovituissa ravintoloissa n. 40 minuuttia kerrallaan jonka aikana matkustajilla mahdollisuus aterioida tai kayda toiletissa. Todellisuudessa ideana on turisteilta rahat pois meininki menujen fixattuine hintoineen.) joiden aikana oli poistuttava bussista. Noin puoli neljan (03:30) aikaan huomasimme seisovamme liikenneruuhkassa keskella valtatieta jossain periferiassa. Autot eivat sitten liikkuneetkaan ennen auringon nousua (05:30) mihinkaan koska edessa oli tietyomaa seka liikennetta ohjaava liikennepoliisi. Asia ei olisi muuten niinkaan haitannut mutta kuski heitti sahkot ynm. pois paalta joten ilmastointikaan ei nain ollen bussissa toiminut (Linja-autossa tunkkaisen kuuma hiostava ilma mielenkiintoisine odoureineen..). Vietettiin siis kaksi tuntia keskella yota tienposkessa seisten ja Israelilaisten reilaajien kanssa whiskya siemaillen. Seuraavana paivana seurasi viela pari pysahdysta ja lopuksi perille paastyamme olimme hammastyttavat kuusi (6.) tuntia aikataulusta jaljessa! No, oikealla asennoitumisella tastakin selvittiin ja uudet open tour liputkin on jo ostettu..

Hueen paastyamme loysimme nopeasti hotellin ja vietimme ensimmaisen paivan kaytannossa lepaillen ja hieman kaupunkiin tutustuen. Hue on Vietnamin entinen paakaupunki seka mm. Viet Congien sodan aikana suorittaman massamurhan nayttamo. Kaupungista loytyy myos yksi maan suosituimmista nahtavyyksista: Forbidden Purple City.

(http://www.marymount.k12.ny.us/marynet/StudentResources/art/ southeastasia/vietnam/html/purpforbcity.html .)

Kyseessa keisarin viimeinen linnoitus/asuinpaikka ennen vallasta syoksemista. Tarinan mukaan satoihin vuosiin eivat muut kuin itse keisari seka hanta palvelleet eunukit saaneet taman linnoituksen sisalla kayskennella. Toisin on nykyaan; Valtaistuin oli viela tallella mutta muuten linnoituksen muurien sisalla olleet rakennukset eivat olleet kauhean hyvassa kunnossa (alue on jakautunut n. neliokilometrin pinta-alalle joten se on melko laaja). Kyseessa oli ikaankuin pienoismalli Pekingin kielletysta kaupungista mutta valjemmin rakennettuna. Jaipurin kanssa FPC:lla sen sijaan ei ole mitaan tekemista (hammastyttavasti en muista nahneeni yhtaan purppuraa varia?!).

Muita nahtavyyksia emme Huessa kaynneet katsomassa eika niita kaupungin alueella muutamaa hautaa lukuunottamatta hirveasti olisi ollutkaan. Sen sijaan vierailimme kaupungin suurimmalla kauppapaikalla josta sai ostaa kaikkea viinirypaleista machetejen kautta dvd soittimiin. Loysimme myos miellyttavan ravintolan jonka omistajat tykastyivat meihin niin etta kun viimeisena iltana olimme poistumassa, saimme matkamuistoiksi kasin tehdyt pullonavaajat! Jalkeenpain ajateltuna kaupunki oli melko sympaattinen mutta pidemman paalle virikkeeton. Kolmen paivan jalkeen jatkoimme matkaa bussikyydilla satamakaupunki Hoi An:iin. Ilmaston muuttuessa kokoajan lampimammaksi mielissa rupeavat siintamaan jo paratiisirannat..

-I-