3.12.12 -> Mullberry Street, Little Italy, NYC, USA.

Koneesta poistuttua surrealistisen väsynyt olo. Viimekerrasta osasi odottaa passintarkastukseen 1/2 - 1 tunnin jonoja järjettömässä ihmismassassa. Ei mikään hyvä ajatus kun Syksy veteli jo neljättä tuntia yliajalla nukkumisaikaansa nähden. Odotushalliin saavuttua tuli semihelpottunut olo: Vain muutama sata henkeä ennen meitä. Ei muuta kuin jonon perään ja samalla mietiskelin olisiko pokkaa mennä etuilemaan lasten varjolla. Sellaista etuoikeutta ei kuitenkaan ilmeisesti JFK:lla tunneta joten runsaan puolentunnin odottelun jälkeen päästiin lopulta tarkastajan puhutteluun. Passit käytiin lävitse ja naamat tarkastettiin. Aikuisilta otettiin ensin peukaloa lukuunottamatta kaikkien neljän sormen sormenjäljet ja sitten lopuksi vielä se peukalo - molemmista käsistä - ja samalla tietty myös valokuva. Eli jossain liittovaltion salaisilla servereillä pyörii joku jumalaton database jossa satojen miljoonien maahantulijoiden valokuvat sekä sormenjäljet... Kiitos tästäksin kuuluu tietysti "Idiot son of an a******" George W Bush JR:lle.

Rajamuodollisuuksista selvittyä päästiin matkatavarahihnalle - tai no joku jo ehtisi kaukaa huutamaan että Helsingistä saapuneiden tavarat oli kätevästi levitetty odotussalin lattialle. Sieltä sitten käytiinkin noukkimassa omat romppeet vaunuja lukuunottamatta. Aluksi oltiin jo varmoja että joku oli ne jo kerinnyt pöllimään tai sitten olisivat jääneet Helsinki-Vantaalle, mutta asiasta henkilökunnalta kysäistyä virkailija johdatti meidät hakemaan kyseiset vaunut huoneen nurkkakäytävältä (kukaan ei tiedä miksi ne oli sinne siirretty). Nyt siis kaikki kamat kasassa ja aika astella JFK:n porteista taxilaiturille!

Ulkoilmaan astuttua iski ikävästi hiki pintaan -> T-paita - huppari - nahkarotsi yhdistelmä oli selvästi liikaa kun ulkolämpötila oli +17 C. Taxijonon perillä kaivoin kännykän esille ja lähetin hätäpäissäni viestin tyypille jolta meidän pitäisi illalla käydä hakemassa avaimet NYC:n kämppäämme -> Pienenä riskitekijänä mainittakoon se että kyseisestä tyypistä ei oltu kuultu pariin kuukauteen mitään.. Lopulta tavarat taxin perästä sisään ja osoite kuskille -> Oltiin sovittu että haettaisiin avaimet Gradisca nimisestä ravintolasta Meat Packing Districtiltä. No JFK:ltahan on aina sama fare kun ajetaan Manhattanille joten ei muuta kuin yönselkään. Vajaan tunnin ajon jälkeen (oli "vähän" ruuhkaa) rampin takaa paljastui lopulta Manhattanin öinen silhuetti - yksi polleimmista näyistä ikinä. Kello oli melkein minuutilleen 6 PM paikallista aikaa kun taximme lopulta pysähtyi Gradiscan eteen. Hyppäsin ulos taxista setelinippu povarissa ja suuntasin pääovelle. Ovimikolle ilmoitin etsimäni herran nimen ja hän pyysi sisälle odottamaan. Pian takaani ilmestyi lyhyenläntä Italialainen joka esitteli itsensä etsimäkseni henkilöksi. Tyyppi löi avaimen kouraan ja sovittiin vielä nopeasti että hän tulisi seuraavana päivänä käymään puolilta päivin. Näinkö nopeasti se tosiaan sitten kävi? Olin kai jo henkisesti luovuttanut enkä meinannut päästä yli siitä että asiat sujuivatkin nyt kriittisellä hetkellä kuin rasvattu.

Takaisin taxiin ja Mulberry Streetin osoite kuskille käteen. Manhattanin iltaruuhkassa Intialaiselta kuskiltamme pääsi muutama "Stupid f***er" ja "Motherf***ing idiot" kun kaistallamme oli auto tai kaksikin poikittain. Lopulta kuitenkin löydettiin toivottu kohde ja kun katunumerokin täsmäsi niin romppeet katukäytävälle ja kuskille taxa tippeineen kouraan. Tämän jälkeen vielä roudattiin koko arsenaalimme epähuomiossa hissittömän talon seistemänteen kerrokseen ennen kuin huomattiin että asuntomme sijaitsikin neljännessä. Lopulta avain napsahti kämpän lukossa ja kun viimeisetkin matskut oli roudattu sisälle 15.5 tuntia putkeen jatkuneen matkustuksen jäljiltä, teki mieli istahtaa alas.

Muksut laitettiin kämpillä samantien nukkumaan ja kämppäkin näytti toivotun kaltaiselta. Lähdin vielä yötä vasten etsimään ruokakauppaa tai kioskia lähiympäristöstä. Sellainen löytyikin lopulta parin korttelin päästä ja ostoskoriin eksyi gallona vettä, gallona Amerikan vettä ja 6 pack halpaa mexikolaista olutta. Kämpille palattua huuruisessa olossa veto loppui n. 21:00 paikallista aikaa. Viiden ja puolen tunnin päästä tästä - klo 02:30 aamuyöstä, oli kuitenkin taas jo aika nousta ylös: Syksyn mielestä oli aamu..