ADVANCED OPEN WATER DIVER :)

Sopeutuminen Malesiaan on pikku alkujannityksen jalkeen onnistunut loistavasti. 27.4 lahdettiin Kota Bharusta kohti Pulau Perhentianin saaria. Kohteeksi valitsimme Kecilin, joka on kahdesta paasaaresta pienempi (ja halvempi). Isompia rantoja saarella on 2, eli Longbeach ja Coralbay. Chalettimme (bungalowin kutsumanimi Malesiassa) maksaa 7e/yo ja sijaitsee Coralbayn laidalla sademetsan keskella (Butterfly Chalets). Nakoala on saaren parhaimpia, ikkunasta on esteeton nakyma merelle ja tilavalla parvekkeella kelpaa auringonlaskua ihailla. Uskonto ei saarilla nayttele kovin suurta osaa johtuen suuresta lansimaalaisten maarasta, eika elama eroa kovinkaan paljoa thaimaan vastaavasta. Ainoa ero oikeastaan on se, etta alkoholia/olutta ei ole joka paikassa saatavilla ja jos on niin se on Suomen hinnoissa. Ruokapuolella tosin asken mainitun "puutteen" korvaa loistava Roti Canai. Roti on pannulla paistettu vehnalatty, jonka kylkiaisena tulee loistavan makuinen sopivan tulinen currykastike. Tama edullinen ja hyva ruoka muodostaa taalla ehka liiankin suuren osan ruokavaliostamme. Yleensa Rotia nautitaan aamuisin, mutta meilla se ei aina ole jaanyt pelkastaan siihen :) Rotin saa alle eurolla ja normaalin aterian juomineen alle kahdella, eli hintataso on suomalaisittain todella halpa, vaikka saarella ollaankin.

Kelit ovat hiukan parantuneet Thaimaahan verrattuna. Taalla oikeastaan ongelmana on pikemminkin se, etta monsuunikausi ei viela ole taysin mennyt ohi, kun taas Thaimaassa se alkoi painaa paalle. Iltaisin on satanut jonkun verran, mutta paivisin kelit ovat olleet todella hyvat. 33 asteen keskilampotila tuntuu oikein sopivalta ja kauhulla jo odotamme Suomen "kesa"keleja. Toisaalta tuntuu ihan mukavalta, etta lopultakin voi nukkua yon peiton alla.

Saarella on todella paljon elamaa niin meressa kuin maallakin. Heti saarelle saavuttuamme naimme lahes 1,8-metrisen varaaninin lontystelemassa chalettimme alle. Sen jalkeen havaintoja on tehty paivittain jos jonkunlaisista elaimista, kuten apinoista, lepakoista, erilaisista liskoista, oravista ja muista tunnistamattomista rapisijoista. Myos hyonteiset kuten hamahakit, perhoset, koppakuoriaiset ja yokiitajat ovat huomattavasti isompia kuin mihin ollaan totuttu. Olemme myos saaneet oman lemmikkihiiren, jonka ristimme Lindaksi (Nimen keksiminen ei tuottanut meille ongelmia). Linda puuhastelee ahkerasti yoaikaan ylakerrassa, seka pihalla omia kasittamattomia pikku puuhastelujaan. Tasta tulee varsin kotoisa tunnelma ;) Matiaksen tarkemmassa lajintunnistuksessa Linda tosin osoittautui pieneksi rotaksi, mutta me pidamme viela kiinni hiiri-maaritelmasta.

Muutamat ensimmaiset paivat menivat snorklatessa, mutta sen jalkeen paatimme suorittaa Advanced Open Water Diver-kurssin. Nyt olemme siis edistyneita avovesisukeltajia ;) Kaytannossa tama tarkoittaa sita, etta voimme sukeltaa 30 metriin 18 metrin sijaan ja kayda esim. hylky- ja virtasukelluksilla jne. Veden alla olemme tormanneet muunmuassa 2 eri kilpikonnalajiin, riuttahaihin, pallokaloihin, jattibarracudiin, rauskuihin, 1,5m papukaijakalaan jne. Olemme kayneet myos kahdesti sukeltamassa vuonna 2001 uponneen laivan hylyssa. Rupattelu 7 metrin syvyydessa hylkyyn muodostuneessa ilmataskussa oli aika kummallista. Kurssit ovat taalla melko edullisia, mutta hupisukeltaminen halvinta mihin olemme tahan mennessa tormanneet. Sukellus maksaa 60 ringittia, eli noin 13 euroa (hintaan sisaltyy varusteet)

Taalla olisi tarkoitus viela viettaa jokunen paiva sukellellen ja snorklaillen ja sitten siirtya jonnekin muualle. Viela ei ole ehditty miettia minne menemme, mutta eikohan se aikanaan selvia. Indonesia jaa luultavasti seuraavaan reissuun, silla kotilentoon on enaa vajaa kuukausi.