Heipä hei taas! Olen tässä tutustunut nyt lähiaikoina erityisesti korealaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin, sillä en ole paljon liikkunut Seoulin alueelta mihinkään. Matkailua muualle rajoittaa siis se, että poikaystäväni opiskelee täällä, ja mielelläänhän sitä sitten yhdessä lähtee aina kaupungista ulkopuolelle reissaamaan. Oikeastaan eniten on tullut johonkin liikuttua aina viikonloppuisin. Aion siis tämänkertaisessa kirjoittelussa keskittyä ruoka-aiheeseen eniten.

Noin kolmisen viikkoa sitten kävimme Noryanjin kalamarketissa. Siitä oli maininta lonely planetissa joten päätimme lähteä katsastamaan paikan. Pääsimme hyvin taas liikkumaan metrolla mestoille. Olihan se ihan näkemisen arvoinen, iso halli täynnä kaikkea merenelävää. Todella surullinen paikka mielestäni myös, sillä kaikki mahdolliset merenelävät on ahdettu pieniin akvaarioihin, niin ettei niille jää yhtään liikkumatilaa. Mietin näkymää katsellessani, että miten ihmeessä mereen mahtuu noin paljon kaloja ja kaikkea mahdollista? Luulisi että noistakin isoista määristä osa päätyy roskiin, vai ostetaanko muka koko halli aina tyhjäksi? En tiedä, mutta älyttömän suuri paikka ja älyttömästi ostettavaa.. Kannattaa mennä paikalle heti aamusta, jolloin hallissa käy ostajien ja myyjien kuhina, ja kun halliin tuodaan kaloja myyntiin. Hallissa on kaksi kerrosta, ja toisessa kerroksessa on ravintoloita johon voi mennä syömään valitsemansa kalan/äyriäisen. Voi siis valita jonkun tuotteen ja se tehdään sitten ravintolassa ruoaksi. Ainakin on tuoretta tavaraa!

Uusia kasvisruokalöytöjä tulee onneksi koko ajan lisää. Lämmin bi bim bap on herkkuani! Kimbap- korealainen sushi on hyvää, ja sitä löytää myös vegeversiona. Lisäksi löysimme läheltä hyvän intialaisen ruokapaikan, en muista nimeä, mutta ne jotka joskus hengailevat Konkuk Universityn alueella, varmasti löytävät perille. Sieltä saa esimerkiksi hyvää palak paneeria! Katuruuissa herkkuani on friteerattu merileväkääryle, jonka sisällä on riisiä. Korealainen herkku, vähän kuin munakas, johon on sekoitettu sipulia ja perunaa, on myös yksi suosikeistani. Kutsun sitä "korealaiseksi pizzaksi". :) Tosin, täällä on vieläkin hankala löytää kaikkialta kasvisruokaa, joten voisin vieläkin todeta, että vegaanille todella haastava paikka.. Tai, ei välttämättä haastava, mutta ruokavalio muuttuu melko yksitoikkoiseksi, jos ei tiedä mistä etsii ruokaa. Itse en ole vielä löytänyt mitään niin päräyttävää ruokapaikkaa, ettäkö voisin sitä suositella. Ruuista tulikin mieleeni, olimme viikko sitten vegaanimyyjäisissä! Ihanaa että täältäkin löytyy vaihtoehtotoimintaa joka lähtöön. Myyjäiset pidettiin Itaewonin kaupunginosassa, ja itse asiassa löysin tapahtuman facebookin kautta. Kun pääsimme perille, ei ulkopuolella näkynyt mitään mainostusta, eli onneksi satuin bongaamaan tapahtuman netistä. Leivosten kyljessä oli hauskoja tekstejä: "no animals were harmed in the making of this nom-nom" tai "because they'd eat you if they could". :)

Jatkan tätä ruokateemaa vielä sen verran, että maistoin korealaista jälkiruokaherkkua. Sen nimi on patbingsu ja sitä saa monista kahviloista. Annos koostuu jäähileistä, sekä punaisista, makeista pavuista! Saattaa kuulostaa kauhealta, mutta se on todella hyvää ja virkistävää. Kesäpäivän pelastus. :) Täällä punaisia papuja käytetään ruokiin makeutta tuomaan. Kun niitä sokeroidaan, voi niitä käyttää moneen makeaan herkkuun. Kaupassa myydään esimerkiksi punaisesta papumössöstä ja jonkinlaisesta hyytelöstä tehtyjä karkkipatukoita. Ne vievät kyllä makeanhimon, jos sellainen pääsee yllättämään.

Olen nyt ollut hoodeilla päälle kuukauden ja pikkuhiljaa alkaa tämä kummallinen kulttuuri avautua. Mitä enemmän opin asioita kulttuurista, sitä paremmin ymmärrän ihmisiä täällä. Jussin opiskelukaveri on ollut täällä jo pidemmän aikaa. Menimme syömään sekä viettämään iltaa hänen, sekä hänen korealaisen tyttöystävänsä kanssa. He kertoivat, miten esimerkiksi ruokapöydässä tulee toimia. Arvojärjestys on selkeä ja vanhinta kunnioitetaan eniten. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, missä järjestyksessä juomia kaadetaan, tai millä tyylillä juoma juodaan. Esimerkiksi nuoremmat kääntävät päänsä sivulle ottaessaan huikkaa. Ymmärrän nyt myös sen, miksi ensimmäiseksi johonkin tutustuessaan saatetaan kysyä ikää, sillä iän perusteella täällä määräytyy moni asia. On myös olemassa ns. international age ja korean age. Korealaiset ovat jo yhden vuoden ikäisiä syntyessään, joten pitää aina tietää mistä iästä puhutaan!

Menimme ruokailun jälkeen korealaiseen karaokeen, norebangiin. Pidän täällä erityisesti juuri tällaisista erikoisuuksista. Norebangiin mennään siis omalla porukalla viettämään karaokeiltaa. Paikka on jaettu pieniin karaokehuoneisiin, jossa voi laulaa ja niihin myös tarjoillaan ruokia ja juomia. Tutustuin samaisena iltana myös korealaiseen nightclubiin. Nyt ei puhutakaan ihan samanlaisesta yökerhosta kuin esimerkiksi Suomessa, vaan täällä sekin on oma erikoisuutensa. Sielläkin on siis pieniä karaokehuoneita, ja sitten on itse yökerhon tanssilattia ja pöydät. Voi valita meneekö iltaansa viettämään karaokehuoneeseen, vai suoraan discoilemaan. Erikoisuutena on se, että tietyin väliajoin lavalla pidetään jonkinnäköinen tanssishow. Tarjoilijoita voi kutsua myös pöytiin, heiluttamalla pöydässä olevaa valoa, vähän kuin taskulamppua. Karaokehuoneisiin saa myös tarjoilun jos haluaa.

Täältä löytää kyllä baareja joka lähtöön. Meidän asuinalueella on esimerkiksi viinibaari, jossa kävimme viime viikolla. Sekin oli erikoinen. Koko baari on vuorattu pehmusteilla ja se koostuu omista loosseistaan, eli jokainen saa sielläkin viettää aikaansa verhon takana, joko isommassa porukassa tai romanttisesti kahdestaan. :) Monissa ravintoloissa täällä törmää tähän ilmiöön, että pöydät on laitettu vähän kuin omiin huoneisiinsa. Baarissa hengaili myös kissa! Onneksi siellä ei saanut tupakoida, nimittäin olisihan se jo paloturvallisuusriski, ja ei kissakaan välttämättä siitä tykkäisi. Täällä ei viinin juominen ole kovin yleistä, ja sitä saakin nautiskella vain tietynlaisissa baareissa. Yleensä ulkopuolella mainostetaan, jos viiniä on tarjolla.

Ja ruuasta urheiluun.. Yksi urheilulaji, mistä korealaiset ovat innostuneita on baseball. Kävimme baseball matsissa. Tunnelma oli mahtava! En ole ollut koskaan paljon missään urheilutapahtumissa, joten tämä oli hauska kokemus. Ihmiset olivat innoissaan. Kaikki lauleskelivat jotain kannustuslauluja ja tunnelma oli innostunut. Mukavan lisän otteluihin tuo se, että katsomoon saa viedä omia juomia ja ruokia. Väliajalla järjestettiin mm. cheerleaderien kädenvääntökilpailu. :D Suosittelen tätä kokemusta lämpimästi kyllä kaikille Koreaan matkaaville! Korealaiset ovat suorastaan baseball hulluja.

Päästiin liikkumaan viime viikonloppuna vihdoinkin myös Seoulin ulkopuolelle. Lähdimme käymään Heyri nimisessä pikkukylässä, jonne on vähän alle tunnin bussimatka Seoulista. Kylää mainostetaan taiteilijakylänä. Itselleni se oli hieman pettymys, sillä paikka on tehty enimmäkseen lapsiperheille. En ehkä toista kertaa sinne menisi. Heyriin on esimerkiksi rakennettu värikäs kylä, jossa on lapsille paljon kaikenlaista aktiviteettia. Museoita ja gallerioita on jonkin verran, sillä alueella asustelee korealaisia taiteilijoita. Heyri on jaettu kahtia, toisella puolella on lapsille rakennettu kylä, ja toisella puolella on enemmän kahviloita ja museoita. Kävimme soitinmuseossa, joka oli ihan mielenkiintoinen, koska siellä oli soittimia ympäri maailmaa. Tosin museo oli kyllä ylihinnoiteltu mielestäni.. Lapsiperheille ja muillekin lapsenomaisille Heyri onkuitenkin ihan mukava kesäpäivän vietto paikka. Niin, tänne on tosiaan nyt saapunut kesä, koko viikon on ollut melkein 30 astetta lämmintä! Heyriin pääsee bussilla nro. 200 tai 2200 Hapjeongin asemalta. 2200 bussilla pääsee nopeammin, mutta jos tykkää istuskella bussissa ja katsella maisemia, suosittelen bussia 200. Se kiertelee monessa eri osassa Seoulia ennen Heyriin päätymistä.

Joo, tässäpä taitaa olla tämänkertaiset tarinat. Kirjoitan taas kun jotain erikoista tapahtuu. :)