Pia kirjoittaa sunnuntaina 15.11.2009

Ja taas on viikko mennyt juostessa, huh huh! Torstaina lahdettiin seikkailemaan "kotimaisemiin" ja otettiin bussi kohti Gladesvillea. 30 minuutin jalkeen jaimme bussista ja olimme keskella helletta. Olin paikallistanut kohteet jo kartasta ja hetken kuluttua seisoin lapsuuden kotitalon edessa. Siita samoilla energioilla kohti entista koulua ja kuikkimaan aidan takaa. Office-kyltin nahtyani totesin Arille, etta mennaan tonne. Avulias kouluavustaja kuunteli tarinaani ja yritti tavoittaa kirjastonhoitajaa. Istuuduimme odottamaan ja seurasimme vilkasta "teho-osaston" toimintaa: yksi oppilaista piti lahettaa tikattavaksi, toinen sai jaapussia paahan ja kolmennelle haettiin laastaria. Nykyisilla oppilailla oli vielakin samanlaiset koulupuvut kaytossa, kuin minullakin oli 32 vuotta sitten.

Vaikka kirjaston tati oli kiireinen, han paasti meidat penkomaan arkistoaan, joka oli hieman epajarjestyksessa edellisen vuosijuhlan jaljilta. Kaivelimme kuumassa varastossa laatikoita ja loysimme tosi vanhoja valokuva-albumeita, mutta meita kiinnosti vain vuosi 1977. Onni ei meita suosinut talla kertaa, mutta lahelta liippasi. Kateen osui albumit vuosilta 76 ja 78, ei 77 :( Kiitollisina edes mahdollisuudesta jatkoimme matkaa koulun ympari ja takaisin kaupungin kaduille. Palattuamme cityyn suuntasimme viela tavarataloon, josta loysin kuin loysinkin kaksi lapsuudenherkkua, joita olin jo etsiskellyt: juustotikkuja ja ihmetikkuja, joille minulla ei ollut edes nimea. Nama olivat kuitenkin jaaneet lapsuudesta mieleen ja tietysti niita piti saada (naista siis kuva). Etta varsin muistorikas paiva oli mukava huomata etta jotain oli jaanyt 5-vuotiaankin takaraivoon.

Keskustaa on ravattu edestakaisin ja kulkeminen busseilla ja junilla on helppoa. Jouduttiin jo neuvomaan paikallisiakin lomailijoita. Hostellimme on ihan Chinatownin vieressa, joten sen suuntaisia ruokapaikkoja on riittamiin. Samoin loytyy kiinalaisia ja japanilaisia, turisteja ja paikallisia, joita on muuten ollut taman reissun aikana ihan jokapaikassa. Jos hinnat kiinnostaa, niin niista vahan: aamupalaa on nautittu hostellissa n. 8-10 AUD (ma olen syonyt melkein joka aamu ison kulhon tuoreita pilkottuja hedelmia jugurtin kera, sairaan hyvaa...), lounaan saa pikkupaikoista alle 10, jos haluaa vahan parempaa niin oluen kanssa 20, kaikista halvinta on tietysti hampurilaismuonat ja kaupasta saa hyvan ison evassampylan 3,50 tai "kokoa itse salaatti" 5-6. Ehka siirrymme leirinta-auton myota uudenlaiseen ruokakulttuuriin tulevien viikkojen aikana...

Backpackerseille loytyy viikkomajoitusta myos liikkennevalojen pylvaista, 2-6 kuukauden patkille, kalustettuja huoneita hyvilla paikoilla tai joku etsii huonetoveria jakamaan kustannuksia, 150-300/viikko. Halpaa... Toisaalta olen jo koukussa booking.com-sivustoon, koska se on tahan asti toiminut loistavasti. Ja sita kautta olen varannut hotellimajoitusta alle hostellihuoneiden hintojen, joten surffaaminen kannattaa aina!