Aamiaisella pari jugurttia muroilla ja kakkua sekä kahvia. Sitten vähän loikoilua.

Keskustaan syömään kana-ateria Chick-a-filet -nimisessä paikassa.

Shoppailua Victoria's secret -nimisessä kaupassa.

Yllättäen vatsavaivaa päikkäreillä, vatsa turposi enkä uskaltanut syödä oikein mitään.

Päätin kuitenkin lähteä NHL-matsiin johon lippukin taskussani oli eli Chicago Blackhawks - Buffalo Sabres. Kohteena United Center: bussi 77 noin 20 pysäkkiä, vaihto California-pysäkillä 52:een jolla noin 37 pysäkkiä, ja sen mukaan toiminkin.

Poistuin bussista, hallia ei näkynyt, google mapsin mukaan menin jo ohikin. kas kun ympäristö oli hieman ei-seesteisen näköistä, ihmiset varsin tummia ja fiilis laitakaupunkimainen. Päätin turvallisuussyistä jättää hallin etsimisen ja menin bussipysäkille odottelemaan bussia 20. Katsoin vielä googlemapsista että 14 minuuttia pitäisi odotella. Sinä aikana sai pariinkin kertaan varmistaa, että reppu on kunnolla kiinni selässä, sen verran hämärän näköistä joukkoa käveli ohi.

Bussi tuli, hyppäsin kyytiin. Suurin osa taisi olla tulossa Harlemista, olivat kaikki hieman sekaisen oloisia ja huumekauppa kävi vilkkaana. Aloin toivoa että keskusta jo kohta näkyisi. Mutta katso: yhtäkkiä etuoikealla kirkkaat valot kertovat, että United Center on näkökentässäni. Hyppään bussista pois ja kävelen halliin turvatarkastuksen (reppu) läpi. Tarkastus ei ollut ihan niin yliolkaista kuin Hakametsässä konsanaan. Korvia huumaava äänimaisema täyttää aistini, kontrasti kolmen minuutin takaiseen bussimatkaan on täydellinen. Ihmiset fanipaidoissaan huutavat ja juovat minkä ehtivät. Seisomakatsomoon oikeuttava lippuni johdattaa kolmannen kerroksen katsomosisäänkäynnistä ylös vieviin portaisiin.

Kyseessä on Chicagon kauden kotiavaus, ja sen huomaa yleisön innokkuudesta. Tai enhän tiedä kuinka innokkaita kauden mittaan muuten ovat. Valaistus on hieno ennen peliä, pelaajien sisääntulo tapahtuu yksitellen. Antti Raanta on kakkosmaalivahtina tänään. Muistelen keitä ne Hawksien kuuluisuudet ovatkaan, ja tuossahan ne: 88 Kane, 81 Hossa, 65 Shaw, 2 Keith. Kansallislaulu on jo vähän yliampuva mutta yleisö laulaa hyvin mukana, tunnelma nousee.

Matsi alkaa, Chicago menee aika nopeasti 2-0 johtoon. Kiva maalilaulu jota yleisö laulaa tai didididittelee hauskasti mukana. Katsomomyynti yläparvella käy vilkkaana, olutta tuntuu menevän kaupaksi erittäin hyvin, Bud ja light-versio myös. Erätauolla juniorien luistelukisoja, en vaihda päätyä. Toisen erän jälkeen tilanne 2-2, päätän jättää areenan, koska huomisaamu ja maraton odottaa.

Aikomukseni oli mennä hieman turvallisemman tuntuista reittiä metropysäkille (n.800 m kävelyä), mutta kas kun taas bussi 20 osui kohdalle, hyppäsin siihen. Nyt ei ollut matkustajissa enää aivan aiemman oloista seurakuntaa, mutta noin 15-20 minuutin matkanteon jälkeen kiitollisena hyppään Michigan Avenuella pois ja suuntaan punaisen metrolinjan asemalle, josta tie vie Belmontille. Nappaan vielä kaupasta jugurtin ja hedelmäsalaatin joista jälkimmäisen nautin ennen nukkumaanmenoa. Asetan herätyksen aikaan 4:45. Vatsa arveluttaa.