Bussipäivä, yhteensä 8h ajelua ja päämääränä länsirannikon Negombo. Pysähdyimme matkan varrella sipuliplantaasille, jossa kuljimme ensin sonnikaravaanilla ja sen jälkeen siirryimme joelle veneillä. Tässä kohtaa Sri Lanka on aikalailla kuivimmillaan ja monsuunia odotettiin alkavaksi lähipäivinä. Joen pinta oli todella matalalla ja koko paikka muistutti enemmän suota kuin mitään muuta. Kaikennäköistä pientä kulkijaa siellä vedessä pyöri, mutta kuulemma ei mitään vaarallisia. Ei sinne kuitenkaan kukaan loiskimaan lähtenyt. Veneajelun jälkeen kiersimme tiluksia, nautimme paikallista yrttijuomaa ja lounastimme tyypillisen "kyläaterian", joka kylläkin oli melkoisesti runsaampi kuin mitä paikalliset syövät. Ruokailuvälineitä ei ollut, joten tässä kohtaa piti opetella sekin homma.

Tiet Sri Lankassa ovat pääsääntöisesti kapeita, mutta kohtuullisessa kunnossa. Meillä oli paikallinen kuljettaja ja se teki siirtymisestä huomattavasti helpompaa. Maassa on muutama High way, mutta loput näitä kapeita ja mutkaisia teitä, jotka tuntuvat kulkevan non-stop kylän läpi. Maassa on 21 miljoonaa asukasta ja se on pinta-alaltaan Suomea pienempi. Luontoa tosin riittää ja kaikkia paikkoja ei suinkaan ole kansoitettu tai pilkottu viljelymaaksi.

Saavuimme viimein illalla Negomboon ja ihan mieletön hiekkarantahan siellä odotti. Illallinen oli järjestetty rannalle ja ruoka oli jälleen kerran aivan mieletöntä! Negombo oli oikeastaan ainoa paikka, jossa hotellimme sijaitsi kaupungin yhteydessä, joten illalla käytiin myös haistelemassa lokaalia yöelämää Rodeo-baarissa. Jatkoille rantaan tähtitaivaan alle, varpaat hiekkaan ja katse kaukaisuuteen - toimii.