19.-20.8.2010 Singapore, Singapore

Reissun aloittanut, 12 h lento Helsingistä Pariisin kautta Singaporeen sujui yllättävän nopeasti ja matkatavaratkin saapuivat ehjinä perille. Erityismaininta Air Francen palvelulle, henkilökunta oli ystävällistä ja tarjottu ruokakin kulinaristisesti tyydyttävää, ranskalaiseen tyyliin tottakai.

Ensivaikutelma Singaporesta oli kuuman ja kostean kelin ohella erittäin positiivinen, kaikkialla erittäin siistiä ja julkinen metroliikenne toimi kuin unelma. Myös pieni salakuljetusoperaatio, purkkapussin tuominen maahan, sujui ongelmitta. Kyseinen tavarahan on paikallisella kieltolistalla ja sakkorangaistukseen johtavaa herkkua, tosin kyseistä pykälää ei tunnuta kovinkaan innokaasti viranomaisesten toimesta valvottavan.

Ylipäätään elämänmeno tässä Aasian ehkä edistyneimmässä maassa oli, ainakin pikaisen visiitin perusteella, hyvinkin samankailtaista kuin kaikissa länsimaissa: autot ja kännykät hienoja, rakennuksen korkeita ja metrossa katse- ja puhekontakti aivan minimissä.

Majoitus järjestyi Bugisin alueelta, Haising Hotel -nimisestä paikasta. Yön hinta (100 SGD per huone, n. 70 e) ei ollut aivan halvimmasta päästä, mutta huoneen mukavuudet, lämmin vesi ja jonkinlainen ilmastointi, helpottivat hieman budjettireissarin arkeen sopeutumista.

Ainoa päivä Singaporessa, sekin tosin vain puolikas, kului kaupunkia ihmetellessä ja jumiutuneen SIM-kortin ongelmaa ratkoessa. Pakolliset turistinähtävyydet kuitattiin katselemalla kaupunkia korkealta yläilmoista käsin. Alunperin suunnitelmaan kuului tehdä puolentunnin ajelu Singapore Flyerilla, yhdellä maailman korkeimmista maailmanpyöristä, mutta taivaltaessamme kohti sen sisäänkäyntiä Joona spottasi Marina Bayn toisella laidalla korkean kolmikerroksisen hotellin, jonka kattoterassilla näytti olevan jonkinlainen katselumahdollisuus.

Tarkemmalla tarkastelulla ko. kattotasanne paljastuikin suhteellisen suosituksi näköalapaikaksi, jonka näkymät hakkasivat ehdottomasti Singapore Flyerin 100-0, sekä katselukorkeudessa, -laajuudessa että hinnassa. Erityisen vaikuttava oli aivan huipulla sijainnut hotellin uima-allasosasto, joka ylivuotoaltaineen ja huikeine näkymineen hakee vertaistaan maailmalla. Mikäli siis seuraavan kerran "Singikseen" matkustaessa on taskussa ylimääräistä kahisevaa, kannattaa ainakin osa siitä sijoittaa yöhön Marina Bay Sandsissa.

Kaiken kaikkiaan koko Marina Bayn alue oli todella hieno Olympiakylineen (Singaporessa oli juuri käynnissä nuorten olympialaiset, esim. lilapaitaisia vapaaehtoisia näkyi siis katukuvassa todella paljon), formularatoineen, kelluvine konserttiareenoineen ja muine, enemmän tai vähemmän valmiine megakomplekseineen.

Päivä ja visiitti päättyi valitettavasti hyvin lyhyeen, kun lento kohti Balin hiekkarantoja kutsui. Väärin luettu/ymmärretty boarding-time pisti hieman juoksuksi, mutta loppujen lopuksi kolmikko ehti kuin ehtikin JetStarin lennolle ja lyhyen, mutta erittäin pomppuisen matkan päätteeksi kone laskeutui hieman ennen kello yhdeksää Balin pääkaupungin, Denpasarin, lentokentälle ja matkan toinen osio saattoi alkaa.

ps. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voitaneen mainita paikallisten suuri viehtymys Silja Linen tunnusmusiikkinakin olevaan kappaleeseen. Voitte kuvitella, miten outoa on istua ravintolassa tai kuljeskella lentokentän tax free -alueella tuttujen ruotsinlaivasävelten soidessa taustalla :D