Tästä se sitten alkaa, huomenna aamulla kasilta kone kohti Balia (vaihto-opiskelemaan lähdössä siis). Joku varmaan siellä saa kohtauksen huutaen "Kliseinen vaihtoblogi, nää on niin nähty"... itseänihän tällainen ei kiinnosta kun ylihuomenna 30 astetta lämmintä. Vaikka yleensä tuppaan olemaan emeritus-tason ruuneperi, niin enpähän ole koskaan tällaista rustannut, joten tulevaisuus näyttää tekstin tason.

Ei ehkä helpoin aika lähteä vaihtoon kun pitää pakata vuodenvaihteen juhlinnan jälkeen, mutta aika kunnialla siitä selvittiin. Kiitos kuluneesta vuodesta siis ja tehdään seuravasta parempi! Rinkka valmiina, parit herätyskellot ihan varmuuden vuoksi soimassa ja nyt pitäs vissii sit mennä nukkumaan vai? Not gonna happen... jännittää niin maan vietävästi ettei pystyis pysymään paikalla. Tässä onkin hyvä kuluttaa aikaa rustailemalla ja fiilistelmällä. Kulunut syksy oli aika erillainen, mihin oon tottunu jo vuosien varrella. Kun varmistus vaihtopaikasta tuli, niin oikeastaan koko omaisuus lähti myyntiin lukuunottamatta paria pientä pahvilaatikkollista epämäärästä tavaraa ja vaatteita. Ennen joulua sitten luovuin vuokrakämpästä ja muutin joulun ajaksi faijan luokse. Nyt kun on reilu viikon verran nukkunut taitettavalla sohvalla, niin ryhti alkaa olemaan luokkaa Notre Damen kellonsoittaja... ei parane valittaa silti, sillä on ollut hienoa viettää aikaa perheen parissa. Myös tähän aikaan Järvenpään kokoinen tuppukylä täyttyy vanhoista frendeistä, joita onkin tullut tavattua läjäpäin eikä kaikkia edes ehtiny morjenstaa.

Viime ajat ollut kyllä sellasta tunteiden vuoristorataa, kun on fiiliksissä reissusta, mutta toisaalta haikea jättää jäähyväiset tärkeille ihmisille tänne Suomeen. Jopa näinkin karaistuneen äijän silmäkulmat välillä kostunut. Mutta eiköhän sekin helpota kun pääsee nappaamaan ensimmäisen surffiaallon ja tuoreen mojiton sen jälkeen. Näihin tunnelmiin on aika hyvä lopetella... lisää postauksia tulossa sitten kun on oikeesti jotain asiaakin kerrottavana. Heitetään läppää Facebookis ja skypes myös... Peace out!